Sutinen: Riittävän kauaksi opiskelemaan

SKnetin toimitus
Mielipide 2.5.2008 07:32

Matti Viljasen perustellusti kuuluttama itsenäistyminen näyttää pelottavan enemmistöä: suurten kaupunkien nuoria. City-nuoret pysyvät äitiensä helmoissa.

Teksti Erkki Sutinen
SK 18/2008 (ilm. 2.5.2008)

Oli hyvä, että Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen uskalsi arvioida kriittisesti yliopistojen sijoittumista Suomeen (SK 16/2008).

Olen samaa mieltä siitä, että nuorten pitää muuttaa riittävän matkan päähän kodistaan opiskelemaan ja itsenäistymään. Olen myös sitä mieltä, että huipputulokset edellyttävät ulkomailta tulevia opettajia ja tutkijoita, kansainvälistä työskentely-ympäristöä. Ja ilman muuta yliopistojen yksikköjen pitää määritellä toimintansa painopisteet.

Nämä ovat kolme syytä siihen, miksi IT-alaa kannattaa tutkia ja opiskella Joensuussa.

Kotiin jämähtäminen koskee Suomessa erityisesti pääkaupunkiseudun nuoria. Maakunnista on uskallettu lähteä kotiseutuja kauemmas jo vuosisatojen ajan. Viljasen perustellusti kuuluttama itsenäistyminen näyttää pelottavan enemmistöä: suurten kaupunkien nuoria.

Kotiseudun tuttuus ja oman elämän aloittamiseen liittyvä haasteellisuus pitävät city-nuoret äitiensä helmoissa.

Joensuu tarjoaa luonnonläheisen ja luovan opiskelumiljöön, jossa kompakti ja moderni kampus on keskustassa eikä matkoihin mene juuri aikaa eikä rahaa. Asuminen on varsin edullista, mitä myös opettajat arvostavat.

Joensuun yliopiston tietojenkäsittelytieteen tutkijoista lähes puolet on ulkomaalaisia. Omassa ryhmässäni on tämän lukuvuoden aikana ollut kaksi post doc -tutkijaa Yhdysvalloista ja yksi Iso-Britanniasta. Naapuriryhmät houkuttelevat vierailevia professoreja Pohjois-Amerikasta, Japanista, Kiinasta. Parhaillaan rakennamme opetusyhteistyötä Etelä-Korean ja Taiwanin kanssa.

Yhteys eurooppalaisiin tutkimusyksiköihin on arkipäivää. Yhteistyötä Afrikan yliopistoihin olemme rakentaneet määrätietoisesti vuosien ajan. Työn tulokset ovat johtaneet vilkkaaseen opettaja- ja opiskelijavaihtoon CIMO:n North-South-South-ohjelmassa.

Meille olisi tulossa paljon enemmän ulkomaisia opettajia ja tutkijoita kuin pystymme ottamaan vastaan. Kalifornian näkökulmasta on yksi lysti, muuttaako Espooseen vai Joensuuhun, molemmat ovat kodikkaita asuinpaikkoja.

Lähes kaikki syventävät kurssimme pidetään englanniksi, joten maisteriksi valmistuvista opiskelijoista noin puolet on ulkomaalaisia.

Afrikasta maisteriohjelmiimme tulevat opiskelijamme sijoittuvat omissa maissaan avaintehtäviin. Heidän kauttaan myös suomalainen IT-ala voi rakentaa siltoja kehittyviin talouksiin. Yliopistomme on askelen teollisuuden Kiina-ilmiötä edellä, kuten pitääkin. Noin 95% opiskelut aloittavista ulkomaalaisista myös valmistuu.

IT-ala kärsii opiskelijapulasta kaikissa alan yksiköissä Euroopassa ja Amerikassa. Tämä on pakottanut meidät kehittämään rekrytointiamme.

Huhtikuussa järjestimme Joensuu Areenalla toisen kerran SciFestin, lapsille ja nuorille suunnitellun tiede- ja teknologiafestivaalin, jossa koululaiset työskentelevät eri alojen tutkijoiden kanssa työpajoissa. Tapahtuman päärahoittajat olivat Teknologiateollisuus, Abloy Oy ja ulkoasiainministeriö.

SciFestin malli on saatu Etelä-Afrikasta, jossa vastaava tapahtuma houkuttelee vuosittain noin 50 000 osallistujaa.

Tänä vuonna festivaaliin osallistui tutkijoita esimerkiksi Etelä-Afrikasta, Etelä-Koreasta, Iso-Britanniasta ja Israelista. Lapsia tuli noin 40 maasta.

Taiwanista saapuneen 60 lapsen innostus robotiikkaan oli tarttuvaa.

Iranilaiset tytöt valloittivat nanoteknologian tietämyksellään.

Suosituimpiin työpajoihin kuului Areenan keskelle rakennettu afrikkalainen kylä, jossa lapsia ohjasivat Joensuun yliopiston kansainväliset opiskelijat.

Tervetuloa Joensuuhun maailmankuvaanne päivittämään, puheenjohtaja Matti Viljanen.

Teemme työtä kansainvälisessä tutkimus- ja opetusympäristössä joka päivä, myös menneen maailman virka-aikojen ulkopuolella.

Kirjoittaja on professori, tietojenkäsittelytieteen ja tilastotieteen laitoksen johtaja Joensuun yliopistossa.