Suomi tarvitsee yhteiskunnallista yritystoimintaa

Mielipide 3.2.2013 10:00

Olemme vakaasti sitä mieltä, että kaikki yritystoiminta on hyväksi Suomelle ja uskomme, että yritystoimintaa voi harjoittaa monista eri motiiveista lähtien. Yhteiskunnallisen yritystoiminnan tarkoituksena on kannattava liiketoiminta siten, että sen avulla voidaan vastata keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta on historiallisesti ja kansainvälisesti merkittävä ilmiö. Suomessa esimerkiksi osuuskuntaliikkeellä on pitkät perinteet ja se on ytimeltään yhteiskunnallista yritystoimintaa. Viime vuosina Euroopan komissio ja kansalliset hallitukset ympäri Eurooppaa ovat ryhtyneet korostamaan yhteiskunnallisen yritystoiminnan (social enterprise) merkitystä sosiaalisten innovaatioiden ja kansantulon kasvattajana.

Yhteiskunnalliset yritykset pyrkivät, voittoa tavoitellen, edistämään yleistä yhteiskunnallista etua. Yhteiskunnalliset yritykset voivat toimia lähes millä tahansa toimialalla ja niiden juridiset muodot vaihtelevat osuuskunnista ja yhdistyksistä osakeyhtiöihin. Yhteiskunnalliset yritykset on tyypillisesti perustettu edistämään yhteiskunnallisia tai yhteisöllisiä tavoitteita, ja ne käyttävät vähintään puolet voittovaroistaan samaan tarkoitukseen.

Kaikenlainen yritystoiminta on hyväksi suomalaiselle yhteiskunnalle. Yritykset luovat työpaikkoja, kasvattavat kansantuloa ja parantavat Suomen kilpailukykyä. Yhteiskunnallisilla yrityksillä on kuitenkin edellä mainitun lisäksi merkitystä muun muassa seuraavista syistä.

Julkisten palvelujen tuotannossa yhteiskunnalliset yritykset voivat tarjota vaihtoehdon, jossa hyvinvointivaltiolle keskeisiä arvoja kunnioitetaan ja samalla palveluja tuotetaan markkinaehtoisesti.

Inhimillisesti: Yhteiskunnallisessa yritystoiminnassa ihminen on kaiken keskiössä ja sen viimekätisenä motiivina on paremman ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen kaikille.

Kansantaloudellisesti: monimuotoinen yritystoiminta on hyväksi markkinoille. Tilanne on asiakkaan kannalta erinomainen, jos palveluja tai tuotteita tarjoavat erilaiset organisaatiot.

Kolmannen sektorin – muun muassa yhdistysten ja säätiöiden – keskeinen missio voidaan säilyttää, vaikka toiminta päätettäisiin yhtiöittää, koska yhteiskunnallisen yritystoiminnan malli suojaa yhteiskunnallisen/yhteisöllisen päämäärän.

Arvopainotteiset alat, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut ja taide- ja kulttuuripalvelut, elävät murroksessa. Tämän lisäksi ympäristö- ja paikallistalouden toimijat hakevat uusia toimintamalleja. Kansainvälisten esimerkkien valossa yhteiskunnallinen yritystoiminta tarjoaa näillä alueilla merkittäviä mahdollisuuksia.

Toivomme, että yhteiskunnallisen yritystoiminnan mallia kehitettäisiin muun muassa osana julkisten palvelujen tulevaisuutta ja että se otettaisiin huomioon uudenlaisena tapana tarkastella yritystoimintaa.

Teksti

Anne Bland, Social Business International

Risto Hämäläinen, Invalidiliiton Asumispalvelut oy

Antti Karjalainen, British Council

Pentti Lemmetyinen, Suomen Setlementtiliitto

Jussi Mankki, Hub Helsinki

Pekka Pättiniemi, Sortso osuuskunta, FinSERN

Riitta-Leena Rossi, Helsingin Diakonissalaitos

Risto Räikkönen, Lasten Päivän Säätiö/Linnanmäki

Saila Tykkyläinen, Suomalaisen Työn liitto