Menneisyys auttaa ennakoimaan tulevia ympäristöuhkia

puheenvuoro 31.08.2018 06:00
atte korhola

Poikkeuksellisen lämmin kesä on synnyttänyt keskustelun hallitsemattomista ympäristömuutoksista. Puhutaan dominoefektistä, jossa järjestelmän uusi tila vahvistaa muutoksen aiheuttajaa.

Ilmaston lämpeneminen kutistaa arktista merijääpeitettä, joka kerrannaisvaikutuksineen taas lisää lämpenemistä. Samoja noidankehiä voi syntyä ikiroudan ja lumen sulaessa, puuttoman tundran vihertyessä, Pohjois-Atlantin kiertoliikkeessä ja Jäämeren perustuotannon muuttuessa.

Jotkut muutokset vievät meidät sellaisen kynnyksen yli, ettei kehitystä enää voi kääntää.

Mutta milloin tiedämme lähestyvämme suuren luokan ympäristömuutosta? Onko olemassa keinoja kynnysarvojen ennakointiin?

Tässä menneiden ympäristöolojen tuntemus korostuu. Ilmasto on muuttunut aikaisemminkin. Arktisen merijääpeitteen koko on vaihdellut, puuraja on ollut paljon nykyistä pohjoisempana ja Golfvirta tyrehtyi äkillisesti 8 200 vuotta sitten.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Sisältö