Suomi kuuluu länteen häpeämättä sitä

Idän ja lännen kulttuurit ovat vuosisatoja kohdanneet Suomen itärajalla – ja aina tämä puoli on ollut osa länttä.

Neuvostoliiton romahduksen jälkeen ulko- ja turvallisuuspolitiikka oli ihanteellista ja lapsellista toiveajattelua. Suomi korosti pahimpina turvallisuusuhkina luonnonmullistuksia, rikollisuutta ja terrorismia. Päättäjät uskoivat uuden Venäjän mukautuvan kansainväliseen yhteisöön, jota hallitsevat sopimukset eikä väkivalta. Ylin johto halusi vahvistaa Suomen asemaa luopumalla jalkaväkimiinoista ja pysyttelemällä Naton ulkopuolella. Herääminen todellisuuteen viime vuosina on ollut karua.

Jälkiviisastelu ei pyyhi omia virheitä, on katsottava eteenpäin. Suomi ei kuulu itäisen naapurin etupiiriin eikä ole koskaan kuulunutkaan, vaikka jotkut imperialistiset isovenäläiset niin väittävät. Sinäkin runsaan sadan vuoden aikana, jolloin maa oli Venäjän autonominen alue, Suomi säilytti ruotsalaiset lait, läntisen kirkon, oman kielen. Keisari vahvisti viisaasti Suomen erityisasemaa rakentamalla Venäjästä riippumattomia instituutioita, joista tuli itsenäisyyden perusta.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu