Suomi kuuluu länteen häpeämättä sitä

Idän ja lännen kulttuurit ovat vuosisatoja kohdanneet Suomen itärajalla – ja aina tämä puoli on ollut osa länttä.

Profiilikuva
Suomi
Teksti
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Neuvostoliiton romahduksen jälkeen ulko- ja turvallisuuspolitiikka oli ihanteellista ja lapsellista toiveajattelua. Suomi korosti pahimpina turvallisuusuhkina luonnonmullistuksia, rikollisuutta ja terrorismia. Päättäjät uskoivat uuden Venäjän mukautuvan kansainväliseen yhteisöön, jota hallitsevat sopimukset eikä väkivalta. Ylin johto halusi vahvistaa Suomen asemaa luopumalla jalkaväkimiinoista ja pysyttelemällä Naton ulkopuolella. Herääminen todellisuuteen viime vuosina on ollut karua.

Jälkiviisastelu ei pyyhi omia virheitä, on katsottava eteenpäin. Suomi ei kuulu itäisen naapurin etupiiriin eikä ole koskaan kuulunutkaan, vaikka jotkut imperialistiset isovenäläiset niin väittävät. Sinäkin runsaan sadan vuoden aikana, jolloin maa oli Venäjän autonominen alue, Suomi säilytti ruotsalaiset lait, läntisen kirkon, oman kielen. Keisari vahvisti viisaasti Suomen erityisasemaa rakentamalla Venäjästä riippumattomia instituutioita, joista tuli itsenäisyyden perusta.

 

Suomen itsenäistyminen bolševistisesta Neuvosto-Venäjästä 1917 oli paluuta siksi, mikä Suomi oli aina ollut, länsimaaksi. Jo Novgorodin ruhtinas Aleksanteri Nevski määritteli Bysantin ja Rooman täkäläisen rajan lyötyään pohjoismaiset sotajoukot 1240. Pähkinäsaaren rauhan raja Novgorodin kanssa vahvistettiin 1323 kulkemaan Karjalan kannaksella, myös Viipuri oli osa Suomea. Sittemmin raja on elänyt, mutta myös pysynyt. Venäjän läheisyys on ollut välillä pelottavaa, mutta useimmiten hyödyllistä molemmille osapuolille ja niin lienee tulevinakin vuosikymmeninä.

Suomi vapautui itsenäisyyttä viime sotien jälkeen rajoittaneista sopimuksista Neuvostoliiton romahtaessa 1991. Suurin virhe oli jättäytyminen lännen puolustusliitto Naton ulkopuolelle, tyydyttiin vain rauhankumppanuuteen, koska Venäjäkin teki niin. Siitä on ollut hyötyä harjoituksissa ja rauhanturvatyössä. Suomi on jopa johtanut Nato-joukkoja Balkanilla. Puolustusvoimat noudattaa puolustuksessa Nato- sekä kaupassa ja teollisuudessa EU-standardeja. Kuulumme länteen. Se on yhä tärkeämpää sotateknologian monimutkaistuessa ja hintojen noustessa.