Suomi kuntoon!

Juoksu sarkakankaalla päällystetylle vaneriselle ponnahduslaudalle. Sitten voimakas hyppy eteen- ja ylöspäin, kädet nahkapintaiselle hyppyarkulle, jalat kohti kattoa, käsien varassa ympäri ja laskeutuminen jaloilleen patjalle.

Suunnilleen näin tehtiin urhonhyppy, joka tasan kolmekymmentä vuotta sitten kuului yläasteellani koko poikaikäluokan ohjelmaan.

Olimme tavallinen, suurehko yläaste, mutta Neuvostoliiton aikana Virossa koulutettu opettajamme oli identiteetiltään valmentaja. Siksi koululiikuntatuntimme olivat ennen kaikkea vaativaa lajivalmennusta valituissa lajeissa.

 

Vaikka koulussamme oli tämä erityispiirre, näkyi liikunnanopetuksessa vielä kultaisten urheiluvuosien jälki. Urhonhyppy ei ollut listoilla, mutta mäkihypyn alkeet kuuluivat opetussuunnitelmaan.

Koululiikunta heijastelee aina aikaansa. Tänä syksynä saman koulun liikuntatunnilla lokakuussa pojat pelasivat ultimatea eli liitokiekkoa ja tytöt salibandyä. Suurin osa voimistelutelineistä oli poistettu remontin yhteydessä.

Aikoinaan koululiikunta tarkoitti tytöille etupäässä voimistelua. Itsenäistymisen jälkeen taas pesäpallo ja sotilaalliset taidot nousivat poikien opetusohjelmaan.

 

Koululiikunta nousi syksyllä otsikoihin, kun koko peruskouluikäluokan Move-mittauksessa yksi koululainen menehtyi juoksutestissä saamaansa sairauskohtaukseen. Kuolema on aina tragedia, ja julkisessa keskustelussa vaadittiin jopa liikuntatestien lopettamista.

Liikuntatestejä ei pidä lopettaa vaan jatkaa, niitä tulee analysoida ja tulosten pohjalta toimia. Peruskoululaisten fyysinen kunto on heikentynyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä.

Esimerkiksi vuonna 2003 ysiluokalla olleiden tyttöjen ja poikien kestävyyskunto oli noin neljänneksen huonompi kuin vuoden 1998 ysiluokkalaisten. Tämän vuosikymmenen varusmies on noin seitsemän kiloa painavampi kuin kollegansa 1990-luvun alussa.

 

Lasten ja nuorten liikkumisesta huolestuneille esitetään monesti vastaväitteenä, että nykykoululaiset osaavat kaikkea muuta. On kielitaitoa ja digitaalisia valmiuksia.

Uusista valmiuksista ei juuri ole apua, jos sydän- tai verisuonitauti iskee ennenaikaisesti. Kuntotestit paljastavat jo niin heikon kunnon, että sillä arvioidaan olevan kansanterveydellistä vaikutusta.

Ongelma ei ratkea telinevoimistelulla. Koululiikunnasta tai urheiluseuratoiminnasta voi olla lapsille ja nuorille apua, mutta tärkeämpää on elämäntapa ja kulttuuri, johon kotona kannustetaan.

Ratkaisu ei ole myöskään digitalisaatio, vaikka yhtenä vuonna niin olikin.

Kun Pokémon GO -peli oli suurinta muotia 2016, sinä vuonna Pokémon-hahmoja etsiessään koululaiset liikkuivat ja olivat enemmän ulkona kuin aikoihin.

Mutta se oli vain yksi vuosi.

Ville Pernaa

päätoimittaja

Peruskoululaisten fyysinen kunto on heikentynyt voimakkaasti viime vuosikymmenet.

Sisältö