Suomi ei ole enää pelkästään Naton rauhankumppani - jäsenyyden aika on nyt

Profiilikuva
Nato
Teksti
Markku Salomaa
Kirjoittaja on Euroopan sotahistorian dosentti Itä-Suomen yliopistossa ja valtio- ja lakitieteen vieraileva professori Buraphan yliopistossa Thaimaassa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Valmistelussa olevan kuudennen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon yksi johtopäätös on jo selvä. Suomi ei ole enää pelkästään Naton rauhankumppani, vaan se on sitoutunut hyvin syvälliseen operatiiviseen yhteistyöhön Naton kanssa. Se ei ole kielteistä, koska riippuvuutta ei ole syntynyt, vaan syvenevä yhteistyö on luonnollinen seuraus siitä, että Suomi on ollut niin monessa Naton kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatiossa osallisena.

Nyt kun Suomen ja Venäjän suhteet ovat ongelmattomat ja myös Naton Venäjä-neuvosto taas toimii, olisi ongelmatonta tunnustaa asia myös poliittisesti ja jättää muodollinen jäsenyyshakemus Natoon. Silloin voisimme olla lopulta myös itse mukana Naton huippukokouksissa, missä tulevaisuutta koskevat päätökset tehdään.

Yhdysvallat vähentää joukkojensa määrää Euroopassa osana asevoimien uudistusta. Apulaisjohtaja Michae­l C. Ryan Yhdysvaltain Euroopan joukkojen esikunnasta vakuutti Helsingissä vieraillessaan, että Yhdysvaltain omat vahvuudet kuitenkin vastaavat joukoille annettuja tehtäviä.

Yhdysvalloilla on vielä neljä prikaatia kirjoilla Euroopassa, mutta käytännössä niitä on kaksi, koska kaksi on kaukokomennuksilla. Kun Yhdysvallat jättää uusien suunnitelmien mukaan Eurooppaan kaksi raskasta mekanisoitua prikaatia, niin mikään ei tosiasiallisessa tilanteessa muutu. Yhdysvalloilla on joukkoja Euroopassa nyt 90?000 sotilasta ja määrä laskee 70 000:een.

Vertailun vuoksi Etelä-Koreassa amerikkalaisia joukkoja on 28 500 sotilasta. Yhdysvaltain itärannikolle jätetään yksi prikaati osoitettuna nopean toiminnan NRF-joukkoihin ja sen pataljoonat vuorottelevat Euroopassa Naton harjoituksissa vuosittain.

Yhdysvallat on parhaillaan sijoittamassa Eurooppaan neljää Aegis-ohjustorjuntajärjestelmällä varustettua sotalaivaa, joista yhden kotisatama tulee Puolaan ja yksi esimerkiksi Turkkiin. Ohjuspuolustushanke toteutetaan.

Helsingissä maaliskuussa vieraillut Viron puolustusministeri Riho Terras oli vakuuttunut Naton viidennen artiklan turvatakuista, vaikka Yhdysvaltain nykyinen ydinaseoppi (NPR) määrittelee, että ydinasetriadia voidaan käyttää vain kotimaan puolustamiseen. Kysyttäessä ristiriidasta Michael C. Ryanilta vastaus oli, että Yhdysvallat vastaa velvollisuuksistaan Natolle kaikin käytettävissään olevin keinoin. Taustalla on kompromissi, että Baltian maat saivat alueellisen puolustussuunnitelman Natolta, vaikka niistä muuten on luovuttu.

Nato huolehtii jatkossakin Baltian ilmavalvonnasta ja pitkälti myös merivalvonnasta, jolloin pienet Baltian maat voivat keskittyä maavoimien luomiseen.

Baltian rauhoittelemiseksi niille on luvattu, että tilanteen vaatiessa niille osoitetaan muutamissa tunneissa 400 torjuntahävittäjää ja hävittäjäpommittajaa eri Nato-maista, olettaen tietysti, että Baltian lentokentät pystytään pitämään omissa käsissä, mikä onkin näiden maiden omien maavoimien tärkein tehtävä.

Viron omien puolustusvoimien sodanajan vahvuus on vain 42 000 sotilasta, mutta Naton nopean toiminnan NRF-joukkojen apua saadaan 5-30 vuorokaudessa 20?000 sotilasta, joista 5000 muodostaa maavoimien taisteluosaston. Lisää Naton HRF-valmiusjoukkoja saadaan 30-90 vuorokauden sisällä ja lisää matalamman valmiuden FLR-joukkoja 90-180 vuorokauden sisällä. Naton LTBF-täydennysjoukkoja on saatavissa käytännössä rajattomasti. Tämä optio on riittänyt Baltian maille.

Nato pitää huippukokouksen 20-21. toukokuuta Chicagossa. Asialistan mielenkiintoisimmat päätökset koskevat vuonna 2013 aloitettavaa vetäytymistä Afganistanista. Päätöksistä jo etukäteen tärkein on tieto siitä, että linkki Atlantin yli säilytetään. Täten suomalaiset spekulaatiot siitä, että se olisi menettämässä merkityksensä, ovat vastoin kokouksen päätösesityksiä. Jos yritämme asetella ehtoja kokoussalin ulkopuolelta, voi käydä, että suomalaisten “optio” oven väliin jää.