Suomessa ei tarvita kandidaattiyliopistoja

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa pitäisi selkeyttää, kirjoittavat Riitta Konkola ja Tuire Ranta-Meyer.

Profiilikuva
Teksti
Suomen Kuvalehti
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomalaisen korkeakoulutuksen käytännönläheisyyden puute on jatkuva puheenaihe. Samalla on peräänkuulutettu opintoihin monialaisuutta ja tieteidenvälisyyttä.

Keväällä professori Bengt Holmström toi esiin, että korkeakouluopinnot voisi myös meillä päättää yhdysvaltalaiseen tapaan monen opiskelijan kohdalla kandidaattivaiheeseen, jotta nuoret pääsisivät nopeammin töihin. Hän ehdotti järjestelmää, jossa joissakin yliopistoissa suoritettaisiin vain alempia tutkintoja ja varsinaisissa tiedeyliopistoissa opiskeltaisiin maisteriksi tai tohtoriksi.

Suomessa ei tällaista uudistusta kuitenkaan tarvita. Meillä on jo kaksi vuosikymmentä ollut ammattikorkeakouluja, joista kandidaattitason tutkinnon suorittamisen jälkeen siirrytään työelämään. Korkeakoulujärjestelmämme koostuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista, joilla molemmilla on oma tärkeä tehtävänsä.

 

Ammattikorkeakoulut ovat käytännönläheisiä ja monialaisia. Niissä voidaan ehkä yliopistoja helpommin yhdistää useiden koulutusalojen ammatillinen osaaminen ja ylittää oppiaineiden rajat.