Suomella on hyvät lähtökohdat tulla kestävän hyvinvoinnin edelläkävijäksi

Profiilikuva
hyvinvointi
Teksti
SK:n toimitus
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Nykyinen talouskriisi ja kasvavat ympäristöongelmat heijastavat historiallista murrosta, joka vaatii suomalaisen yhteiskunnan rakenteiden ja toimintamallien uudistamista. Muutostarpeesta on viime vuosina puhuttu ahkerasti. Uudistuksilta puuttuu kuitenkin yhteinen suunta ja Suomelta houkutteleva tulevaisuuden visio. Politiikasta on tullut päälle kaatuvien ongelmien hoitamista.

Sitran raportissa Towards a Sustainable Well-being Society hahmotetaan kestävän hyvinvoinnin rakennuspuita. Näitä ovat muun muassa ikäihmisten voimavarojen parempi hyödyntäminen, ympäristön kannalta kestävien asuinympäristöjen luominen, talouden resurssiviisauden ja aineettomuuden lisääminen, nykyistä syvällisempi hyvinvointiymmärrys, yritysten sidosryhmien tasapuolisempi huomioiminen ja yhteiskunnan resilienssin, iskunkestävyyden, parantaminen.

Kestävän hyvinvoinnin toteutumisen tiellä on esteitä. Taloudelliset ja poliittiset intressit, edunvalvonta, ongelmien monimutkaisuus ja piintyneet ajattelumallit vievät lyhytnäköisiin, itsekkäisiin ja yhteiskunnan kannalta huonoihin päätöksiin.

Nyt tarvitaan uudenlaista politiikkaa ja julkishallintoa. Kestävien ratkaisujen kehittäminen edellyttää julkishallinnolta kaukokatseisuutta ja aiempaa tiiviimpää yhteistyötä yritysten ja kansalaisten kanssa. Rakenteelliset muutokset vaativat usein syvällistä asiantuntijavalmistelua ja laajapohjaista keskustelua ennen poliittista päätöksentekoa. Vain näin voidaan varmistaa muutoksiin sitoutuminen – yli hallituskausien.

Päätösten pohjaksi tarvittava tieto joudutaan yhä useammin hakemaan kokeilujen kautta. Pienimuotoisten politiikkakokeilujen avulla voidaan välttää suuriin kertauudistuksiin liittyviä riskejä ja nopeuttaa päätöksentekoon liittyviä oppimisprosesseja.

Suomella on hyvät lähtökohdat kehittää korkeatasoisesta hyvinvointiosaamisesta uusi kansallinen kilpailuetu. Meillä on korkea hyvinvoinnin taso, hyvinvointiin liittyvää erikoisosaamista, luottamukseen perustuva kulttuuri, paljon tilaa ja puhdasta luontoa sekä kestävää hyvinvointia tukevat pohjoismaiset arvot.
Kestävän hyvinvoinnin yhteiskunnassa yritykset voivat kehittää tuotteita ja palveluita, joissa on kilpailijoita enemmän lisäarvoa. Tulevaisuudessa kansantaloutemme kilpailukyky rakentuu korkean lisäarvon tuotteiden varaan, sillä kustannuskilpailussa emme pärjää nouseville talouksille.

Jos Suomesta luodaan maailmanluokan hyvinvointiosaamisen avulla korkean lisäarvon tuotteiden kehitysalusta, vetää se puoleensa myös ulkomaisia sijoituksia ja asiantuntijoita.

Korkeatasoinen hyvinvointiosaaminen mahdollistaa myös siirtymisen kestävämpiin elämäntapoihin, kun elämäntapamuutoksiin voidaan kannustaa niin, että henkilökohtainen hyvinvointi samalla säilyy tai paranee. Ihmiset osaavat tehdä hyvinvointinsa kannalta parempia valintoja arjessaan, organisaatiot tuottavat enemmän lisäarvoa sidosryhmilleen, ja poliittiset päättäjät luovat parempia elinympäristöjä ja instituutioita. Julkishallinto voi myös kohdentaa niukat resurssinsa nykyistä paremmin.

Ympäristöongelmien kärjistyminen, henkisen hyvinvoinnin uudet ongelmat sekä elämäntapasairauksien kasvu haastavat laajentamaan politiikan fokusta. Tulevaisuudessa kaiken toiminnan tavoitteena tulee olla hyvinvoiva ja vastuullinen kansalainen.  J

Teksti

Timo Hämäläinen
Johtava asiantuntija, Sitra
Mikko Kosonen
Yliasiamies, Sitra