Tunnetalous

Mediakolumni 13.04.2018 06:00
Anu Koivunen

Sosiaalinen media, tuo aikamme hyvä vihollinen, kuvataan toistuvasti tunneongelmaksi. Lukemattomia ovat pääkirjoitukset, kolumnit, keskusteluohjelmat ja seminaarit, joissa on käsitelty ”someväen” tunteita ja niiden hillitsemistä. Somessa tunteita on aina liikaa, ne ovat vääränlaisia tai väärässä paikassa.

Erityisen paljon liian voimakkaita tai vääriä tunteita on muilla kuin itsellä, ja jos poliitikkoja on uskominen, niitä on ennen muuta poliittisilla vastustajilla, noilla järki-ihmisten vihollisilla.

Tällainen puhe tunteen oikeasta paikasta ja muodosta on osallistumista yhteiskunnan moraaliseen järjestämiseen, jossa tunteiden nimeämisen ja arvottamisen kautta tuotetaan ja ylläpidetään kulttuurisia ja sosiaalisia asemia.

 

Kuten viestinnän professorit Kaarina Nikunen ja Mervi Pantti tuoreessa tutkimusantologiassa Pakolaisuus, tunteet ja media (Vastapaino, 2018) kirjoittavat, tunteilla käydään merkityskamppailuja. Artikkelissaan he analysoivat keskusteluja kuvasta, jossa Lahden Hennalassa syyskuussa 2015 Ku Klux Klaanin asuun pukeutunut mies osoitti Suomen lippu kädessä mieltä vastaanottokeskukseen saapuvia pakolaisia ja avustustyöntekijöitä kohtaan. Kuva levisi laajalle ja nostatti Nikusen ja Pantin sanoin journalistisessa mediassa ja verkkokeskusteluissa ”inhosodan”, jossa inhon kohde kuitenkin kommentoijasta riippuen vaihteli maahanmuuttajasta poliittiseen eliittiin, mediaan ja ”suvaitsevaisiin”. Heidän analyysinsä osoittaa havainnollisesti, miten tunteilla kamppailtiin moniäänisesti suomalaisuudesta ja kansallisista arvoista.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Sisältö