Soininvaara: Sanomalehden lyhyt tulevaisuus

Mielipide 12.12.2008 12:30

Internet vie sanomalehdiltä tilaajat ja mainostulot. Aikakauslehdet näyttävät selviävän paremmin – ainakin jonkin aikaa.

Seuraavassa katkelmia Osmo Soininvaaran kolumnista, joka on julkaistu Suomen Kuvalehdessä 50/2008 (ilm. 12.12.2008). Voit kommentoida kirjoitusta tässä blogissa.

Teollisuusmaissa sanomalehtien levikit ovat kiihtyvässä laskussa. Internet on viemässä niiltä sekä maksavat tilaajat että mainostulot. Lehtien kannalta huolestuttavinta on, että nuoret ovat vähentäneet niiden lukemista. Noidankehää kiihdyttää toimitusten supistaminen. Suomessa tilanne on lehtien kannalta toistaiseksi paljon parempi – kiitos varhaisjakelun.

Uutisten välittämisessä internet on lehtiä nopeampi. Sadattuhannet tietokoneella työtään tekevät voivat sähköpostia avatessaan vilkaista myös uutiset.

Sanomalehden voima on uutisten taustoittamisessa, mutta toimitusten supistaminen nakertaa juuri tätä etua. Nettilehden vastaus on linkittää uutinen alkuperäislähteeseen ja videoleikkeisiin.

Iltapäivälehtien kanssa internet kilpailee ajankäytössä. Tämä työntää ne yhä syvemmälle tirkistelyjournalismin ja arveluttavien lööppien syövereihin.

Parhaiten kilpailussa näyttävät toistaiseksi selviävän aikakauslehdet. Laadukas, tiettyyn kohderyhmään suuntautunut aikakauslehti ei ole uhattuna, ennen kuin verkossa aletaan tuottaa laadukasta maksullista palvelua.

Voisivatko lehdet siirtyä kokonaan verkkoon? Esimerkiksi Helsingin Sanomat on maksua vastaan luettavissa tietokoneelta paperiversiota vastaavana näköispainoksena – kätevää ulkomaille matkustettaessa. Sinkku voi ryystää kahvinsa tietokoneen äärellä, mutta perheen aamukahvipöytään ei oikein sovi, että kukin lukee omaa läppäriään.

Useimmilla lehdillä on netissä mainoksia pursuava ilmaissivusto, jossa julkaistaan painetun lehden materiaali supistettuna. Uusi Suomi ilmestyy vain verkossa ilmaislehtenä. Lukijoita on paljon enemmän kuin vaikkapa Demarin paperipainoksella. Suuria tappioita tehnyt Taloussanomat vetäytyi verkkolehdeksi.

Tulevaisuudessa häämöttää nettikukkaro, jossa käyttäjä voi maksaa minimaalisia maksuja hiirellä klikkaamalla. Tämä voi mullistaa alan. Suurimmilla nettilehdillä on Suomessakin sivuillaan miljoonia käyntejä kuussa. Sentin maksulla käyntiä kohden saisi kymmeniä tuhansia euroja kuussa toimituksellista tasoa parantamaan.

Ensimmäiset autot muistuttivat hevosrattaita, mutta autosta kehittyi pian aivan toisen oloinen. Nettijournalismistakin voi kehittyä täysin sanomalehdistä poikkeavaa. Voi olla, että päivittäin lukemamme ”lehti” onkin kooste kaikesta maailmalla ilmestyneestä. Joku etsii lukijan puolesta sen päivän tarjonnasta parhaat artikkelit ja mielenkiintoisimmat uutiset ja ohjaa linkin avulla lukijan alkuperäisten tekstien äärelle. Tämän voi vielä yksilöidä lukijan maun mukaan painottaen; pesäpalloa niille, jotka ovat siitä kiinnostuneita, mutta vain heille. Maailman huippukirjoittajat olisivat kaikkien tavoitettavissa näppäimen painalluksen päässä.

Lehtiin voi ilmestyä myös itsenäisiä yrittäjiä toimittajiksi samaan tapaan kuin kampaamoissa työntekijöistä on tehty yhden tuolin yrittäjiä. Toimittaja saisi tulonsa ladattujen sivujen mukaan. Tässä on vaaransa. Kumman otsikon uskotte tuovan enemmän klikkauksia: ”Suomen Venäjän politiikkaa arvioitava uudestaan” vai ”Pääministerillä uusi naisystävä”?

Uskon toimitusten supistusten kääntyvän journalismin kukoistukseksi. Lehtien tilausmaksuista vain pieni osa päätyy toimittajille. Osansa ottavat paperin valmistajat, kirjapainot ja lehtien jakajat. Verkkojakelu lisää suuresti journalismin osuutta kakusta. Toisaalta tämä on taas osa kehitystä, jossa kognitiivinen eliitti syö suorittavan työn paikkoja.

Kun maailman parhaat artikkelit ovat kaikkien ulottuvilla, maailman parhaista toimittajista tulee rock-tähtien tavoin superrikkaita. Sentti lukijaa kohden tuottaa jättitulot, jos lukijoita on päivittäin kymmeniä miljoonia. Suomen kieli suojaa kotimaisia journalisteja, vaan suojaako kauaa? Internet-maailma voi tehdä englannin kielestä lopulta koko maailman yhteisen kakkoskielen, jota kaikki käyttävät sujuvasti.

Entä painettu lehti? Ei sille vähään aikaan tapahdu mitään, mutta roolit vaihtuvat. Kun nyt paperilehdillä on verkkoversionsa, tulevaisuudessa verkkolehdillä on paperiversionsa.

Kirjoittaja on vapaa kirjoittaja ja luennoija.

Teksti
Osmo Soininvaara
SK 50/2008 (ilm. 12.12.2008)

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.