Soininvaara: Rakennetaan vain asemien ympärille

Mielipide 14.2.2008 12:00

Helsingin seudulla olisi täysin mahdollista päättää, että rakentaminen on sallittua vain asemien ympäristössä. Rakennusmaa ei loppuisi, radat pystyttäisiin rahoittamaan.

Osmo Soininvaara kirjoittaa SK:ssa 7/2008 pääkaupunkiseudun rakentamisesta. Tässä ote kolumnista. Mitä mieltä sinä olet?

Yhdyskuntarakenne hajoaa nopeammin kuin koskaan, vaikka jokseenkin kaikki puhuvat ehyen kaupunkirakenteen puolesta. Ongelma on polttavin Helsingin seudulla, mutta koskee myös muita kasvavia kaupunkeja. Nyt käsittelen kuitenkin vain Helsingin seutua, jossa raideliikenteellä on merkittävä rooli.

Tehdäänpä ajatuskoe. Entä jos kiellettäisiin Helsingin seudulla rakentaminen kilometriä kauempana asemasta tai ratikkapysäkistä, kuten on tehty monissa Saksan kaupungeissa.

j
Riittäisikö rakennusmaa?

Asemien ympäristössä on paljon mahdollisuuksia rakentaa lisää. Esimerkiksi Mankin seisake Espoon ja Kirkkonummen rajalla on lähes käyttämätön. Aika pian rakennusmaa kuitenkin loppuisi, ellei raiteita rakennettaisi lisää.

Helsingin seudulla on sovittu rakennettavaksi 13 000 asuntoa vuodessa. Tämä tarkoittaa vähän yli miljoonaa kerrosneliömetriä. Rakennusmaaksi pitäisi muuttaa kolme neliökilometriä maata vuodessa. Tällainen 0,3:n aluetehokkuus sallii vielä melko pientalovoittoista rakentamista.

Teoriassa kilometrin etäisyydellä asemasta on juuri noin kolme neliökilometriä. Teoriassa, mutta vain teoriassa, riittäisi ottaa käyttöön yksi asema vuosittain. Emme ole rakentamassa koskemattomalle preerialle. Maasto ja olemassa oleva yhdyskuntarakenne rajoittavat rakentamista. Maata on varattava lisäksi työpaikoille, kaupoille ja kouluille ja muulle sellaiselle. Joutunemme tyytymään siihen, että asemaa kohden uusia asuntoja voidaan rakentaa 4 000-5 000. Koska osa tuosta 13 000 asunnosta voitaisiin toteuttaa täydennysrakentamisena, uutta rataa pitäisi rakentaa noin kahden aseman ja neljän kilometrin vuositahdilla.

Tyypillinen yhden aseman lähiö voisi olla Espooseen suunniteltu noin 20 000 asukkaan Histan pientaloalue, jonka tulevan asujaimiston liikkuminen olisi nykyisten suunnitelmien mukaan lähinnä pelkän henkilöautoliikenteen varassa. Jos toimenpidepalettiin otetaan mukaan pikaratikka, voidaan yksi raskaan liikenteen asema korvata kolmella pikaratikan pysäkillä.

Rakennusmaa ei siis loppuisi, vaikka rakentaminen asemien ulottumattomiin kiellettäisiin kokonaan. Uudisrakentamista ei voitaisi jakaa vuosittain tasaisesti seudun kuntien kesken, vaan kunnat joutuisivat jonkin verran vuorottelemaan rakentamisessa.

Kaiken rakentamisen keskittäminen asemien läheisyyteen olisi pääkaupunkiseudulla mahdollista. Se olisi rahoitettavissa ja siihen olisi löydettävissä ratkaisu, joka olisi ainakin yhtä oikeudenmukainen kuin on nykyinen arpajaisia muistuttava kaavoituskäytäntö.

Nyt on hyvä laskea edes toinen jalka maahan. Varmaan on toimintoja, joiden ei tarvitse sijaita asemien lähellä. Mahtuu kaupunkiin toki jonkin verran kahden auton strategiaan perustuvaa erillisasumistakin, kunhan sitä ei ole liikaa. Autoilevat taloudetkin hyötyvät raiteista, koska pääsevät sujuvasti eteenpäin, kun suuri osa matkustavaisista käyttää junaa. Siksi olisi oikeudenmukaista periä kaikesta asuinrakentamisesta maksua liikenneinfrastruktuurin rahoittamiseen.

Lue lisää SK:sta 7/2008.

Kuva Petri Kaipiainen

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.