Soininvaara: Puolueiden välitodistus

SKnetin toimitus
Mielipide 14.11.2008 14:15

Kunnallisvaalit muuttivat poliittista asetelmaa, vaikka muutokset eivät olleet järisyttäviä. Keskustan ja demareiden tappiot kertovat niiden hankalasta tilanteesta.

Seuraavassa otteita Osmo Soininvaaran kolumnista, joka on julkaistu Suomen Kuvalehdessä 46/2008 (ilm. 14.11.2008). Voit kommentoida kirjoitusta tässä blogissa.

Ei ole ollut keskustan ansiota vaan kokoomuksen heikkoutta, että ”Maalaisliitto” on ollut johtava porvarillinen puolue kaupungistuneessa Suomessa. Jopa Helsingin hienostoalueella, Kuusisaaressa, on jouduttu äänestämään keskustaa, koska kokoomuslaisia ei ole pidetty pätevinä toimijoina. Nyttemmin kokoomus on alkanut näyttää oikealta puolueelta. Tämä tietää keskustalle lisää tappioita ja kokoomukselle lisää voittoja.

Huonot aluepoliittiset uutiset koituivat keskustan tappioksi syrjäseuduilla. Huonoja uutisia tulee lisää, johti hallitusta kuka tahansa. Kierrettä on hankala katkaista, koska yritykset eivät sijoita toimintojaan kuntiin, joissa väestön mediaani-ikä lähestyy kuuttakymmentä.

Suomen Keskustan järjestörakenne suosii niin vahvasti pieniä paikkakuntia, että takametsien protestimieliset voivat hyvinkin vallata puolueen. Kilpailijat odottavat kieli pitkällä puoluesihteeri Korhosen linjan voittoa, mikä merkitsisi keskustan vetäytymistä Pähkinäsaaren rauhan rajan pohjoispuolelle.

Ennen vaaleja pääministeri Vanhanen tuli pääkaupunkiseudulla näyttävästi esille visiollaan puutarhakaupungeista. Useimmista muista vaaliteemoista poiketen kyse oli asiasta, joihin kunnallisvaaleissa todella vaikutetaan. Ministeri Jan Vapaavuori ja minä nousimme näkyvimmin hajakeskityksen kriitikoiksi. Kunnallisvaaleissa me ylitimme kahdestaan Suomen Keskustan Helsingissä yhteensä saaman äänimäärän.

Sosiaalidemokraattien, keskustan ja Rkp:n tehtävänä on puolustaa äänestäjiensä etua vääjäämätöntä muutosta vastaan. Jarrumiehen tehtävä ei houkuttele kyvykästä väkeä. Henkilöresursseiltaan demarit ovat kuin varjo 1980-luvun loistokaudestaan, mutta ei mene hyvin ruotsalaisillakaan. Olihan Rkp aikoinaan kokoaan merkittävämpi puolue taitavien poliitikkojensa ansiosta.

Vaikka kokoomus siis näyttää ulospäin jo oikealta puolueelta, sillä on vielä pitkä matka toimintakykyiseksi joukkueeksi. Puolue on rakentanut ulkoisen imagonsa ammattimaisesti, mutta ainakin ulkopuolisen on vaikea saada selvää puolueen linjasta.

Nykyinen porvarihallitus muovattiin ilman ennalta valmistettua ohjelmaa toisin kuin Ruotsissa, jossa vallanvaihdokseen valmistauduttiin huolellisesti ja ruotsalaisen järjestelmällisesti. Strategisen näkemyksen puute kokoomuksessa on jopa kansallinen ongelma, jos puolue kohoaa maata johtavaksi puolueeksi.

Perussuomalaiset ovat eräänlaisia politiikan haaskalintuja. Niiden tehtävä on pitää luonto puhtaana ja terveenä. Saaliiksi joutuvat elinvoimansa menettäneet eläimet.

Perussuomalaiset ovat rientäneet apajille, kun keskustalaiset eivät voi mitään aluepolitiikan lainalaisuuksille eivätkä demarit pysty pitämään vanhanaikaista savupiipputeollisuutta pystyssä.

Ulkomaalaiskysymyksessä muut puolueet saavat syyttää itseään. Kyvyttömyys keskustella asiasta avoimesti ja ymmärrettävästi on antanut tilaa ja tilausta perussuomalaisille.

Vaikka kannatan vapaamielistä linjaa suhteessa työperäiseen maahanmuuttoon, minuakin kiusaa se orwellilainen kieli, jolla ulkomaalaispolitiikasta puhutaan. Ainahan maahanmuuttajiin liittyy myös ongelmia. Ne eivät katoa vaikenemalla. Ruotsissa pystyttiin vielä 1970-luvulla puhumaan avoimesti maahanmuuttajien sopeutumisvaikeuksista: ”En Finne igen!”

Analysoitavaa on myös nettikeskustelun ja erityisesti blogien osuudessa vaalitulokseen. Perussuomalaisten maahanmuuttokriittinen Jussi Halla-aho sai Helsingissä liki kolmetuhatta ääntä bloginsa ansiosta ilman mitään vaalikampanjaa.

Uskon myös oman äänimääräni olleen suurelta osin blogini ansiota. Blogin pitäminen suo poliitikolle vertaansa vailla olevan
mahdollisuuden esitellä ajatuksiaan ja myös testata niitä. Kannattaa käydä katsomassa.

Pidän hyvin todennäköisenä, että blogien tai joidenkin uusien nettikeskustelumuotojen merkitys on ensi eduskuntavaaleissa huomattava. Tämä olisi hyvää kehitystä: ehdokkaat menestyisivät ajatuksillaan, eivät ulkoisilla tekijöillä.

Kirjoittaja on vapaa kirjoittaja ja luennoija.

Teksti
Osmo Soininvaara
(SK 46/2008, ilm. 14.11.2008)

Keskustelu

Onnittelu Soininvaaralle loistavasta poliittisen tilanteen analyysistä! Tämä kannattaa lukea! Ainoa kauneusvirhe on mielestäni Soininvaaran musta piste Kokoomuksen suhteen. Letkautukset hetkeksi korvaavat analyysin. Olisiko mahdotonta nähdä Kokoomus liberaalina puolueena(ilman tuomiojalaista uus- liitettä), jolla olisi näinollen liberaali linja?

Kokoomus on kai julistautunut itse konservatiiviseksi puolueeksi eikä liberaaliksi, mutta sillä nyt ei ole väliä. Onhan se syntyään myös kuningasmielinen.

Arvioni kokoomuksesta perustuvat aitoon pettymykseen, koska kuvittelin parempaa. Kerron tästä sitten, kun Sata-komitean työ on tullut sellaiseen vaiheeseen, että siitä voi lähemmin kertoa. Siitä saattaa riittää ainesta kokonaiseen kolumniin.

”Aivan aluksi haluan kiittää…” ”Toverit” SDP on tosiaan menettänyt otteensa eikä se johdu vähiten karismaattisen johtajan puutteesta. Itseäni kuten varmasti monia muitakin ärsyttää suunnattomasti SUOMALAISTEN politiikkojen kaikille kaikkea kivaa mihinkään ei oteta kantaa touhu.

Huvittavinta on kuitenkin se että eräät politikot alkavat parantamaan sitä maailmaa vasta sen jälkeen kun heidän vaikutusmahdollisuutensa ovat mitättömät.

Eikö niihin asioihin olisi kannattanut ottaa silloin kantaa kun oli sellaisessa asemassa jolloin kannanotolla olisi saattanut olla jopa jotain merkitystä ja jolloin ne oltaisiin voitu toteuttaa.

En usko että PS toteuttaisi maahanmuutto poliittiikansa vaikka he istuisivat hallituksessa. Uusilla ”uskonlahkoilla” on tapana aina sorkkia kepillä ampiaispesää jotta edes joku huomaisi. Samaa ilmiötä voidaan havaita joissakin murrosikäisissä.

Suomalainen politiikka paranisi jos hallitus muodostettaisiin pohjalle: Kokoomus-Vihreät-Perussuomalaiset. Vihreät ja PS olisivat apupuolueita ja kykypuolue kokoomus pääsisi toteuttamaan parasta osaamistaan Suomen kansan parhaaksi. Linjattomat tuuliviiripuolueet SDP ja Keskusta joutaisivat molemmat oppositioon.