kirjeitä 02.03.2018 06:00

Viroa autettiin

Pääkirjoitus (SK 8/2018) pohti Suomen omaatuntoa Viron suhteen. En tiedä, olisiko Suomi valtiona voinut olla aktiivisempi Viron uudelleen itsenäistymisen yhteydessä. Ruohonjuuritasolla Viroa ja sen kansalaisia autettiin paljon.

Ainakin Uudeltamaalta lähti vuosina 1989–1991 useita kuormia maatalouskoneita, siemenviljaa ja jopa jalostuseläimiä. Maatiloille otettiin virolaisia harjoittelijoita, ja palkkaa maksettiin samoin kuin suomalaisille. Silloinen Tammisaaren kaupunki solmi ystävyyssuhteita Saarenmaan Kuressaaren kaupunkiin, ja jo 1988 musiikkikoulut vierailivat toistensa luona. Molempiin kaupunkeihin perustettiin ystävyysseura, ja niissä järjestettiin kielikursseja. Tammisaaren kaupunki lahjoitti Kuressaarelle mm. sairaalatarvikkeita ja vedenpuhdistamon.

Vastaavaa tapahtui varmasti muuallakin, joten Suomen ei tarvitse hävetä asennoitumistaan veljeskansaa kohtaan.

Torolf Grünn

Raasepori

HS:n käänne on todellinen

Helsingin Sanomat kertoi helmikuun alussa, että sen tilaus- ja tilaajamäärät ovat kääntyneet kasvuun ensimmäistä kertaa 25 vuoteen. Toimittaja Pasi Kivioja väitti kolumnissaan (SK 7/2018), että HS olisi kertonut erilaisten digisisältöjen ja 1990-luvun paperilehden tilaajista keskenään yhteismitallisina, vaikka digilevikkiä on alettu mitata vasta 2000-luvulla.

Kivioja on oikeassa siinä, että levikki- ja tilaajamääräluvut eivät ole vertailukelpoisia. HS ei ole vertaillut lukuja keskenään. Sen sijaan asiakasmääräluvut ovat absoluuttisia ja siten keskenään vertailukelpoisia. HS on jo vuosien ajan kertonut avoimesti tilausmääränsä.

Kivioja peräsi tarkempia euromääräisiä lukuja. Yhtiö ei raportoi yksittäisten yksiköidensä yksittäisiä liikevaihtolukuja. Sen voin kuitenkin ilokseni kertoa, että HS:n tilaajaliikevaihto on kasvussa. Historiallinen käänne on siis todellinen.

Kaius Niemi

Vastaava päätoimittaja, Helsingin Sanomat

Kenen pitäisi pyytää anteeksi?

Pitäisikö valkoiselle perinnölle rakentuvan Suomen pyytää anteeksi, että laillista hallitusta vastaan vihollisen tuella ja terrorilla käynnistetty kapina (”Viholliskuvien aika”, SK 7/2018) kukistettiin?

Anteeksi pitäisi pyytää enintään sitä, että tragediaan syylliset pääpukarit päästettiin pakenemaan rajan taakse, jossa toki ”omat” hoitivat rankaisemisen.

Vallankumouksen perinnölle rakentavien tulisi pyytää anteeksi kansalta, ei päinvastoin.

Veli-Pekka Mattila

Espoo

Sisältö