kirjeitä 27.04.2018 06:00

Mikä sotessa takaa vapaan kilpailun?

Raimo Puustisen ja Heikki Pälven mukaan (SK 11/2018) sote-esitys on asiantuntijanäkemyksen mukainen, mutta mikä takaa kustannustehokkuuden ja vapaan kilpailun?

Puustinen ja Pälve väheksyvät vastaväittämää ”paratiisisaarten” veronkierrosta, vaikka ”pörriäiset” maksoivat yhteisöveroa olemattoman vähän 2010-luvun alussa. Parannusta on tullut, mutta ei ilman median ja Finnwatchin toimintaa. Pälven aiemmin johtama Lääkäriliitto ei ollut asiasta huolissaan, kuten ei siitäkään, että yksityissektorin lääkärit maksavat suuremmista tuloistaan suhteessa vähemmän veroa kuin julkisen sektorin virkaveljensä. Soten selkeimmät voittajat ovatkin julkiselta puolelta yksityiselle siirtyvät lääkärit.

Puustinen ja Pälve hehkuttavat pienten palveluntuottajien mahdollisuuksia. Mikä sotessa estää isoja tuottajia ostamassa pieniä pois markkinoilta?

Risto Lilja

Vantaa

 

Pysyvästi luonnonaikaan

Matti Peltola kirjoittaa kesäajan paremmuudesta (SK 11/2018). Kannanotossa nousevat esille ennen kaikkea liike-elämän yhteydet Eurooppaan.

Olemme osa luontoa. Päivä on tarkoitettu toimintaan ja kasvuun, yö lepoon ja latautumiseen. Kellomme on jo nyt edellä luonnonajasta. Talviaika on lähellä luonnonaikaa. Se olisi terveellisempi meille ihmisille, jopa karjalle ja maanviljelykselle. Valvominen illalla ei tee hyvää eikä myöskään elämämme valjastaminen pelkästään liike-elämän palvelukseen.

Tauno Harinen

Kuhmon Lentiira

 

Sovinto taistelujen jälkeen

Risto Lindstedt käsitteli sisällissodan paikkakuntakohtaisia sovintokirjoja (SK 12/2018). Kaikki ne 60 oli tehty ennen taistelujen leimahtamista. Lieneekö Suomessa vain yksi kunta, jossa yritettiin sovintokirjalla paikkakuntakohtaista rauhaa taistelujen päätyttyä: Lappi Tl, joka on nyt Raumaa?

Kunnassa ei ollut käyty taisteluja, mutta punakaarti oli syyllistynyt ryöstöihin ja takavarikkoihin. Huhtikuun puolivälissä se oli paennut kohti itää. Kunnantalon pihalle kokoontui 14.4. parisataa ihmistä: sodasta erossa pysyttäytyneitä vasemmistolaisia sekä maatilojen isäntiä ja muita porvareita. He kirjoittivat yhdessä sovintokirjan. Kuuluisin lause oli: ”Me Lappilaiset tästä lähin unohdamme kaikki valtiolliset ja muut sen laatuiset riidat ja koetamme ryhtyä elämään suurimmassa keskinäisessä sovussa ja rauhassa ja lausumme sen toivomuksen, että kaikille pakomatkalla oleville kuntalaisille annettaisiin täysi vapaus ja turva palata kotiinsa.”

Kaksi työväkeen kuuluvaa ja kaksi isäntää veivät kirjeen punakaartin esikuntaan Euran Kauttualle. Sieltä kirjeentuojat heitettiin ulos. Seuraavana päivänä ensimmäiset valkoiset tulivat Lappi Tl:ään. Kenties sovintokirja hieman lievensi paikkakunnan jälkiselvittelyjä. Vain kaksi kuntalaista ammuttiin pikaoikeuden päätöksellä.

Tämä vasta nyt julkisuudessa esillä ollut sovintokäytäntö vaatisi kunnon tieteellisen tutkimuksen. Kuka nuori tutkija tarttuisi haasteeseen?

Tapio Niemi

Tietokirjailija, Rauma

Sisältö