SK:n lukijoilta: Pelastuslaitosten uudistus onnistui, voisi olla malliksi muillekin

Suomi jaettiin valtioneuvoston päätöksellä onnistuneesti 22 pelastustoimen alueeseen.

Profiilikuva
Kirjeitä
Teksti
Suomen Kuvalehti
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Pelastuslaitosten uudistus onnistui

Pääkirjoituksessa ”Kun tuli on irti” (SK 28/2019) käsiteltiin ajankohtaista ja tärkeää maan pelastustoimen järjestelyä todeten, että se on järjestetty kuntapohjaisesti. Tarkasti ottaen pelastustoimi on järjestetty vuoden 2004 alusta lähtien alueellisesti lakimääräisenä kuntien pakollisena yhteistoimintana.

Lain mukaan maa jaettiin valtioneuvoston päätöksellä 22 pelastustoimen alueeseen. Kuntien oli tehtävä keskenään sopimus niiden hallintomallista vuoden 2002 loppuun mennessä. Jollei keskinäinen sopiminen onnistuisi, valtioneuvosto määräisi hallintotavan.

Sopiminen onnistui. Hallintorakenne perustuu nyt 20 alueella isäntäkuntamalliin, jossa isäntänä toimii alueen keskuskaupunki. Kahdella alueella Päijät-Hämeessä ja Lapissa päädyttiin järjestelyyn, jossa maakuntaliitto on pelastuslaitoksen ”omistaja”. Jako noudattaa 18 maakuntaliiton mukaista maakuntajakoa kahdella poikkeuksella. Uudenmaan maakuntaan perustettiin neljä pelastusaluetta: Helsingin sekä Itä-, Keski- ja Länsi-Uudenmaan alueet. Keski-Pohjanmaan maakuntaan tuli kaksi aluetta: Keski-Pohjanmaa–Pietarsaaren sekä Jokilaakson alueet.

Pelastuslaitosuudistusta voi kokonaisuutena pitää yhtenä parhaiten onnistuneena 2000-luvun hallintouudistuksena. Näyttäisi siltä, että uudistuksen lainsäädäntö- ja toimeenpanoprosessit voisivat antaa myös hyviä osviittoja keskeneräisen sote-uudistuksen läpivientiin.