Kirjeitä 25.09.2020 06:00

Suomen pahin uhkakuva Itämerellä on taloudellinen

Valtiotieteiden tohtori Jukka Tarkka selvittää Puheenvuoro-kirjoituksessaan (SK 36/2020) seikkaperäisesti, miksi Suomen turvallisuusriski on Itämerellä.

Hän kirjoittaa, että Itämerellä on supervaltojen paikallinen kauhun tasapaino. Tasapainon järkkyessä pahin uhka Suomelle ei kuitenkaan mielestäni olisi niinkään sotilaallinen kuin taloudellinen, koska meille elintärkeästä ulkomaankaupasta noin 80 prosenttia tapahtuu merikuljetuksin Itämerellä.

Kauppamerenkulku Itämerellä estyi keväällä 1940, kun Saksa hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan. Tuolloin Suomen ainoaksi henkireiäksi ulkomaailmaan jäi Petsamon Liinahamarin satama. Se oli pitkän ja erityisesti talviolosuhteissa vaikean tieyhteyden päässä. Suomi joutui käyttämään tätä reittiä yli vuoden, kunnes Itämerestä tuli Saksan sisämeri.

Nykyisen Nato-maa Norjan Kirkkoniemessä olevan sataman käyttö on kyseenalaista kriisitilanteessa, sillä satama sijaitsee alle tykinkantaman päässä naapurimaasta. Maakuljetusreitti Baltian kautta etelään katkeaisi, jos Venäjä avaisi maayhteyden Kaliningradiin hyökkäämällä Valko-Venäjän kautta ns. Suwalkin kapeikossa ja varmaankin kaikin keinoin varmistaisi tämän yhteyden säilymisen.

Jos Suomi olisi Naton jäsen, liittokunnan velvollisuus olisi suojata Suomen kauppamerenkulkua kaikissa olosuhteissa.

Unto Kokko

ye-everstiluutnantti evp.

Sisältö