Mielipide 18.04.2019 06:00

Armo on kristinuskon ydintä

Professori Jaana Hallamaa, Teemu Laajasalon kilpahakija Helsingin piispan virkaan, vaatii piispojen kannanottoa Laajasalon rikostuomioon. ”Jos rikostuomio ei muodosta haittaa piispan viran hoidolle, voiko virkakaan olla merkittävä?” hän kirjoittaa (SK 14/2019).

Virkoihin tulee valita nuhteettomia henkilöitä. Mutta piispan virka on instituutio. Rikostuomio ei lopeta piispan virkaa. Ei viran, vaan piispan maine kärsii. Eduskunnassa on rikostuomion saaneita kansanedustajia. Hallamaan logiikka kyseenalaistaa eduskunnan merkittävyyden instituutiona.

Mitä uutta piispat voisivat lausua? Moraalisen tuomionko vai kehotuksen erota virasta? Laajasalo on myöntänyt tehneensä väärin. Miten kannanottovaatimus sopii yhteen kristinuskon ydinkäsitteen armon kanssa? Se armahdetaan, joka tunnustaa syntinsä. Armahdus ei tarkoita maallisen tuomion mitätöintiä.

Risto Moisio

Fil. lisensiaatti

 

Nukkuvat näkyviin

Vaalituloksia julkaistaessa puolueiden prosenttiluvut lasketaan äänestäjien koko määrästä, eikä nukkuvien puoluetta näy kokonaistuloksissa. Tämä puolue on kuitenkin hyvin tärkeä huomioitaessa vaikka heikko-osaiset. Jos sadasta äänestäjästä 60 vastaa kyllä ja 40 vastaa ei, ero on 20 prosenttiyksikköä. Kun nukkuvien puolueeseen kuuluvia on vaikka 50, prosenttiluvut lasketaan 150:stä, ja kyllä vastanneiden prosentti on 40 ja ei vastanneiden prosentti 27. Ero on vain 13 prosenttiyksikköä.

Vaalitulosten käsittelyssä puolueiden prosenttilukujen erojen suuruus ja pienuuskin vaikuttavat moniin päätöksiin.

Juhani Heiska

Psykologi, Savonlinna

Sisältö