kirjeitä 26.10.2018 06:00

Ei pakollista matematiikkaa

EK:n Riikka Heikinheimo esitti pakollista matematiikan ylioppilaskoetta vedoten mm. työelämän osaamistarpeeseen sekä arviointiin oppimistuloksista (SK 42/2018).

Samassa arvioinnissa todettiin, että mitä positiivisempia asenteet olivat opiskelua kohtaan, sitä parempia olivat oppimistulokset. Pakollinen ylioppilaskoe ei ole ratkaisu positiivisen asenteen luomiseen – kyse on pedagogiikasta.

Matematiikan asema on jo nyt varsin vahva. Opiskelu alkaa perusopetuksen ensimmäisellä luokalla ja pakollisia kursseja on paljon. Vielä lukiossakin opiskellaan vähintään kuusi pakollista kurssia.

Lakia on helpompi muuttaa kuin toimintakulttuuria. Säädöksillä ei kuitenkaan voida pakottaa innostumaan matematiikasta.

Alvar Euro

Puheenjohtaja, Suomen Lukiolaisten Liitto

 

Yliarvostettu aine

”Matemaattisen ajattelun” yliarvostus on käsittämätöntä. Ketkä ainakaan eivät tarvitse funktioanalyysia tai differentiaali- ja integraalilaskentaa eli lukiotason matematiikkaa? Teologit, juristit, lääkärit, kielitieteilijät, hoitajat, taiteilijat…

Digitaalisessa maailmassakin kehittäjät ja käyttäjät ovat erikseen. Milloinkaan en ole törmännyt käyttöjärjestelmiin, jotka vaatisivat matematiikan soveltamista tai edes ”matemaattista ajattelua”.

Tärkeinä aineina kaikille pidän historiaa, biologian ja terveystiedon perusteita, yhteiskuntaoppia, kuvaamataitoa, 2–3 vierasta kieltä ja uskontojen vertailua tunnustuksettomalta pohjalta. Liikuntakin on hyväksi.

Veijo Grape

Loviisa

Sisältö