Kirjeitä 07.06.2019 06:00

Realismia tavoitteisiin

Kestävä kehitys on saatava hallituksen politiikan lähtökohdaksi, kirjoittavat Kirsi-Marja Lonkila ja Satu Lähteenoja (SK 21/2019). Ajatus on mitä kannatettavin. Tarvitsemme tiekartan tavoitteiden saavuttamiseksi. Mutta sen on oltava realistinen ja poliittisesti hyväksyttävissä.

Kirjoittajat vetoavat ilmastobarometrin tulokseen, että 70 prosenttia suomalaisista toivoo ilmastokriisin ratkaisua yhdeksi hallituksen kärkiteemaksi.

Yleisellä tasolla kaikki kannattavat asiaa, mutta kun se konkretisoidaan yksilötasolle, saattaa kannatus huveta. Siihen ei ole varaa. Tarvitaan uskottavaa tietoa, mitä on tehtävissä.

Sampsa Saralehto

dosentti, Järvenpää

 

Kuulla ei ole pimeää puolta

”Paluulento”-jutussa (SK 19/2019) käytetään termiä ”pimeä puoli” Kuun siitä puolesta, joka ei näy maahan. Tämä puoli ei ole sen pimeäpi kuin meille näkyvä puoli, joten nimitys on on harhaanjohtava. ”Maahan näkymätön puoli” on kömpelö, ja ”takapuoli” voisi aiheuttaa tarpeetonta hihittelyä. Mitäs jos ottaisimme käyttöön sanan ”kaukopuoli”?

Vesa Heiskanen

Mountain View, Kalifornia

 

Oikaisuja

”Hitaasti puhdasta” -jutussa (SK 22/2019) kerrottiin, että Saksa olisi jäämässä kahdeksan prosenttia tavoitteestaan vähentää kasvihuonepäästöjä. Saksa on kuitenkin jäämässä tavoitteestaan kahdeksan prosenttiyksikköä.

SK 22/2019:n sisällysluettelosivulla oli nimivirhe. 1980-luvun Noppa-oikeusjutussa asianajajana oli Leo Laaksonen, ei Lahtinen.

Toimitus

Sisältö