kirjeitä 11.05.2018 06:00

Korko on sivilisaation perusta

Aslak Allinniemen mielipidekirjoitus (SK 18/2018) esitteli taloustieteen vastaisia yleisiä harhaluuloja.

Miljardöörit ovat tuottaneet biljoonien edestä vaurautta ihmiskunnalle ja saaneet siitä itse vain pienen osan. Jos joku on tienannut ”enemmän kuin ansaitsi”, muut ovat siis saaneet sitäkin vähemmän. Esimerkiksi Steve Jobs mullisti maailman käsityksen älypuhelinten käytettävyydestä. Rikkaimmat ihmiset ovat itse luoneet omaisuutensa, eivät perineet sitä.

Ansiottomimmat miljardöörit ovat yleensä saaneet omaisuutensa valtion puuttumisesta talouteen. Mitä enemmän valtio siihen puuttuu, sitä enemmän poliitikkoja ja virkamiehiä kannattaa korruptoida – ja korruptoidaankin, ympäri maailmaa.

Jos säästän osan sadostani ja kylvän sen seuraavana vuonna, saan tälle siemenviljalle jopa tuhansien prosenttien koron, kymmenittäin uusia siemeniä. Tämä kannustaa kuluttamaan vähemmän kuin tienaa, jotta jäisi investoitavaa, kylvettävää. Siksi ihmiskunta on rikastunut monikymmenkertaisesti nyt parissa vuosisadassa ja valtavasti sitä ennenkin. Ilman tätä olisimme vailla kaikkia suunnattomia saavutuksia terveydestä ihmisoikeuksiin ja tieteistä taiteisiin.

Jos en pysty säästämään tarpeeksi, voin lainata muilta ja maksaa koron kanssa takaisin, jolloin minullekin jää voittoa omaksi säästökseni. Rikastumisen kierre syntyy näinkin.

Resursseja on aina vähemmän kuin sijoituskohteita. Kun säästöt lainataan eniten korkoa tarjoaville eli rahat tuottavimmin investoiville, ihmiskunta voittaa. Sama onnistuisi rahattakin, mutta raha tekee vaihdot, lainat ja arvon säilytyksen paljon näppärämmiksi ja vähemmän hukkaaviksi.

Korkosääntelyn haitat ovat samat kuin muullakin hintasääntelyllä, mistä Venezuela on surullinen esimerkki. Sosialistinen sääntely ei johda vain köyhyyteen, kurjuuteen, korruptioon ja joukkopakoon vaan ajan mittaan myös väkivaltaiseen diktatuuriin.

Kalle Mikkola

Dosentti, Espoo

 

Miljoonan porkkana

Suomalainen yksilöurheilu tarvitsee enemmän kansainvälisiä huippuja. Rehellisyyden ja realistisuuden ilmapiirissä heitä saadaan todennäköisemmin. Tällaisen ilmapiirin syntymisestä on alkanut näkyä merkkejä.

Yksilöurheiluamme ei nosteta keskittymällä taloudellisten ja muiden palikoiden siirtelyyn järjestöstä toiseen. Menestys edellyttää, että urheilullisesti lahjakkaita nuoria hakeutuu yksilölajeihin. Jääkiekossa ja palloilulajeissa on valtavasti nuoria, joilla olisi edellytykset menestyä yksilölajeissa. On ruvettava tekemään jotakin, jotta yksilöurheilu pärjäisi kamppailussa lahjakkuuksista.

Miten vaikuttaisi esimerkiksi se, että valtio palkitsisi yksilöurheilijat henkilökohtaisesta kultamitalista olympiakisoissa miljoonalla eurolla?

Mikko Järvinen

FM, Tampere

Sisältö