SK:n lukijoilta: Kiroilijat tuskin muita älykkäämpiä – Kojamon pörssiin meno huolestuttaa

Pölyttäjät altistuvat neonikotinoideille.

Profiilikuva
Kirjeitä
Teksti
Suomen Kuvalehti
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kiroilija muita älykkäämpi?

Kirjailija Riikka Pulkkiselle naisen sukupuolielinkirosana tarkoittaa ylemmyydentuntoa, aggressiota, emansipaatiota ja alkuvoimaa (SK 20/2018). Sitä on sitten ammattikoululaisilla ja lukiolaisilla todella paljon heidän kirotessaan 1 minuutin ja 9 sekunnin ja 1 minuutin ja 35 sekunnin välein keskustellessaan. Tuo v-sana kattoi yli puolet kirosanoista.

Suomen hyvä tulevaisuus on taattu, sillä artikkelin mukaan ”kiroilevilla ihmisillä on tavanomaista laajempi sanavarasto, mikä saattaa korreloida älykkyyden kanssa”. Unohtui vain se, että korrelaatio ei suoraan kerro syy-seuraussuhdetta. Eli edistääkö korkeampi älykkyys kiroilua ja sanavarastoa vai kohottaako kiroilu älykkyyttä ja sanavarastoa?

Täysin toisen kuvan saa nivelvaiheen opettaja Minna Markkulalta. Hän toteaa (HS 28.5.) kymppiluokkalaisten sanavaraston niin heikoksi, että ”tekstin ymmärtäminen on vaikeaa”. He tuskin häviävät kiroilussa ammattikoululaisille.

Risto Moisio

Tampere

 

Pölyttäjät altistuvat neonikotinoideille

”Katso perhosta” -jutussa (SK 20/2018) Tukesin ylitarkastaja Marja Suonpää antaa ymmärtää, että viljelykasvien siementen peittaus neonikotinoideilla ei altista pölyttäjiä aineelle. Uskotaan, että kun siemenet peitataan sisätiloissa ja kylvetään maahan, peittausainetta ei päätyisi kukkiin pölyttäjien ulottuville.

Tämä ei ikävä kyllä pidä paikkaansa. Neonikotinoideja siirtyy peitatusta siemenestä muualle kasviin, myös siitepölyyn ja meteen, ja pölyttäjät altistuvat aineille kukissa vieraillessaan. Siitepölyä ja mettä keräävien yksilöiden matkassa neonikotinoideja kulkeutuu myös mehiläisten ja kimalaisten pesiin. Lisäksi tiedetään, että suurin osa peitattujen siementen neonikotinoideista päätyy maaperään.

Viime vuosina paljon tutkittu kysymys on, kuinka paljon altistuminen peittausaineiden neonikotinoideille vaikuttaa pölyttäjiin. Tutkimusten valossa luonnonvaraiset pölyttäjät kärsivät neonikotinoideista tarhamehiläisiä enemmän.

Esimerkiksi Ruotsissa kimalaisten ja erakkomehiläisten lisääntymisen on havaittu heikkenevän neonikotinoideilla peitattujen rapsipeltojen läheisyydessä. Torjunta-aineiden haitallisuutta arvioitaessa on tärkeää huomioida niiden vaikutukset paitsi tarhamehiläisiin myös luonnonvaraisiin pölyttäjiin.

Marjaana Toivonen

Juha Pöyry

Mikko Kuussaari

Suomen ympäristökeskuksen tutkijoita

 

 

Vapaata riistaa?

Kojamon hallituksen puheenjohtaja Riku Aalto vastaa kysymyksiin yhtiön menosta pörssiin SK:ssa 21/2018. Olen hieman huolestunut vastauksesta, jonka mukaan ”tarkoituksena on pitää yleishyödylliset asunnot rajoitusten päättymiseen saakka”. Ovatko ne sen jälkeen vapaata riistaa? Vuokralaiset pihalle ja asunnot myyntiin kovalla rahalla?

Pentti Pohjolainen

Sastamala