Kirjeitä 20.03.2020 06:00

1700-luvun Ruotsi elää Suomessa

Anna-Lena Laurén kirjoitti (Näkökulma, SK 5/2020) esimerkkejä siitä, miten nykyisen Suomen alueen maakunnat olivat 1800-luvun alkuun asti samanlainen osa Ruotsia kuin nykyisen Ruotsinkin maakunnat.

Varsinais-Suomi ja Tukholman seutu muodostivat Ruotsin ydinalueen, jota meri yhdisti eikä suinkaan erottanut. Göteborgin eteläpuolelta kesti päiväkausia matkustaa pääkaupunkiin, kun taas Turusta matka tehtiin tuosta vaan.

Kun Ruotsi menetti Suomen Venäjälle, Ruotsissa tapahtui liki vallankumous. Koko hallintojärjestelmä uudistettiin.Suomessa taas Venäjän keisari vakuutti, että mitään lakia ei hänen takiaan tarvitse muuttaa. 1700-luvun Ruotsi elääkin paljon paremmin Suomen kuin Ruotsin hallintorakenteissa.

Silti yhteistä on enemmän kuin eroja. Kun Vaahteramäen Eemelin isän luottamustointa, kunnanvaltuuston puheenjohtajaa, käännettiin suomeen, vastine oli valmiina. Muihin kieliin käännettäessä vaikeudet olivat melkoiset.

Esimerkiksi tanskalaisessa versiossa hänestä tuli jonkinlainen pormestari. Niin suomalaiselle kuin ruotsalaisellekin on itsestään selvää, että pormestari ei tietenkään vastaa kunnanvaltuuston puheenjohtajaa.

Hannes Mäntyranta

Helsinki

 

Virheensä myöntävä robotti

Yalen yliopiston mukaan (Tiede, SK 11/ 2020) virheensä myöntävä ja nöyrä robotti on ihmisiä eniten miellyttävä toveri. Myös virheensä myöntävä ja nöyrä poliitikko, jos sellaisen tapaisi, olisi kaverina tai vaikkapa toverinakin miellyttävä.

Hannu Luotola

Saarijärvi

Sisältö