Kotoutumisen onnistuminen edellyttää perhevapaauudistusta

puheenvuoro 12.10.2018 06:00
Sanni Grahn-Laasonen

Pienenevien ikäluokkien ikääntyvässä Suomessa on pulaa työvoimasta ja osaajista. Meillä ole varaa epäonnistua maahanmuuttajien kotouttamisessa.

OECD laati Suomen pyynnöstä kattavan arvion kotoutumisen onnistumisesta. Yhdeksi pääviestiksi nousi perhevapaauudistuksen tärkeys ja maahanmuuttajalasten osallistuminen varhaiskasvatukseen.

Maahanmuuttajien polut koulutukseen ja työelämään ovat hitaita ja tehottomia. Odottelu ja epätarkoituksenmukainen koulutus on tavallista – jopa vuosia valuu hukkaan. Tarvitaan yksilöllisempi kotoutumispolku, joka huomioi paremmin aiemman koulutustaustan ja osaamisen.

 

OECD kiittää Suomea lukuisista koulutusjärjestelmän uudistuksista. Syksyllä 2015 pakolaiskriisin keskellä veimme nopealla aikataululla eduskunnassa läpi lain, joka toi kunnille rahoitusta, jolla lapset pääsivät ilman viivytystä päiväkotiin ja kouluun. Aikuisten perusopetus luotiin lähes tyhjästä. Koulutus lähtee yksilöllisistä tarpeista, on moduulimainen ja joustava, ja siihen voi sisällyttää työelämäjaksoja.

Kansanopistoihin, kansalaisopistoihin ja muuhun vapaaseen sivistystyöhön on luotu uusi koulutusmalli erityisesti luku- ja kirjoitustaidon ja suomen kielen opiskeluun.

Ammatilliseen koulutukseen pääsyä on edistetty joustavoittamalla kielitaitovaatimuksia. Tavoitteena ovat yksilölliset koulutuspolut. Kielellisiä ja ammatillisia taitoja on voitava kehittää samanaikaisesti.

Korkeakouluihin loimme vastuukorkeakoulujen verkoston. Tarvitaan lisää osaamisen täydentämisen mahdollisuuksia, avoimia opintoja ja moduulimaista koulutusta. Tämä työ on käynnissä.

Helsingin kaupunki on luonut hyvän mallin Stadin osaamiskeskuksessa, jossa ammattiopisto, TE-toimisto, työelämävalmentajat ja osaamisen kartoittajat palvelevat yhden luukun periaatteella. Budjettiriihessä päätetyllä viiden miljoonan euron rahoituksella toimintaa voidaan myös laajentaa muihin kaupunkeihin.

 

Paljon on tehty, mutta se ei riitä. OECD on erityisen huolissaan maahanmuuttajataustaisten kotiäitien tilanteesta. Kotihoidon tuki kannustaa maahanmuuttajanaisia kotiin, ei kotoutumaan, ja heikentää lapsen mahdollisuutta osallistua kielitaidon kannalta arvokkaaseen varhaiskasvatukseen.

OECD-raportti on jälleen yksi selvä todiste, että Suomi tarvitsee perhevapaauudistuksen. Erityisesti maahanmuuttajalasten etu on päästä päiväkotiin jo pieninä. Varhaiskasvatus parantaa tutkitusti heidän pärjäämistään koulussa ja elämässä myöhemmin.

PISA-tutkimusten mukaan maahanmuuttajalasten oppimistulokset ovat muita heikompia. Se on koulutuksellisen tasa-arvon kipeä kohta. Tulokset linkittyvät tutkimuksessa selkeästi puutteisiin suomen kielen taidossa. Valtio tukee haastavammilla alueilla toimivia peruskouluja ja ensi vuonna ensimmäistä kertaa myös päiväkoteja avustuksin, joilla voidaan pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisähenkilöstöä. Opettajien jatkokoulutuksessa on nostettu esiin ammattitaito opettaa monikulttuurisia ja monikielisiä ryhmiä.

OECD ehdottaa, että kouluissa seurattaisiin kielitaidon kehittymistä ja että ongelmiin puututtaisiin systemaattisemmin. Ehdotus on tarpeellinen ja kannatettava.

Tutkimusten mukaan varhaiskasvatus on paras tapa tasoittaa lasten taustasta lähteviä eroja. Tavoitteena tulee olla, että tulevaisuudessa jokainen lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen taustasta riippumatta.

 

Kirjoittaja on opetusministeri (kok).

Erityisesti maahanmuuttaja- lasten etu on päästä päiväkotiin jo pieninä.

Sisältö