Salomaa: SAK:n asema heikkenee

SKnetin toimitus
Mielipide 20.3.2008 04:33

Tehtaita suljetaan, mutta työväestö passivoituu. Keskiluokan nousu on aikamme suurin työmarkkinapoliittinen muutos.

Teksti Markku Salomaa
SK 12-13/2008 (ilm. 20.3.2008)

Sitä mukaa kuin STTK:n ja Akavan edustama keskiluokka on aktivoitunut Tehyn innoittamana työmarkkinapoliittiseen kapinaan, SAK:n asema työmarkkinoilla näyttää heikkenevän. SAK tuntuu passivoituneen samaa tahtia. SAK:n demarisidonnaisuus uhkaa muodostua rasitteeksi.

Kokoomusjohtoiset ammattiliitot näyttäisivät pärjäävän työmarkkinoilla nyt selvästi paremmin kuin mikään SAK:n jäsenliitto. Keskiluokan tietoisuus on selvästi nousussa, mikä näkyy myös työmarkkinoilla. STTK:n ja Akavan suuret alat ovat jo haastaneet päänavaajana SAK:n.
Työmarkkinapoliittisessa kapinassa Toimihenkilöunioni on ollut kukkona tunkiolla.

Liittokohtaiset ratkaisut suosivat tällä hetkellä niin selvästi keskiluokan ammatteja, että paluuta keskitettyihin tulopoliittisiin ratkaisuihin sopii epäillä. Solidaariset ratkaisut suosivat puolestaan SAK:n perinteisiä ammatteja.

STTK ja Akava ovat samoilla linjoilla siinä, että koulutuksen, kokemuksen ja vastuun pitää näkyä palkoissa. On totta, että monet korkeasti koulutetut ja vaativaa työtä tekevät ovat aivan alipalkattuja. Koulutukseen perustuvat palkankorotusvaatimukset ovat olleet punainen vaate SAK:lle.

Keskiluokan nousu on aikamme suurin työmarkkinapoliittinen muutos. STTK:n ja Akavan painoarvo on omiaan vain nousemaan, koska niihin kuuluvien ammattiliittojen järjestäytymisasteet nousevat, kun ne SAK:n liitoissa päinvastoin laskevat.

Tehtaiden sulkemiset ja irtisanomiset eivät näytä kasvattavan enää työväestön radikalismia vaan passiivisuutta. Ulkomaisen työvoiman yleistyminen näkyy alenevina jäsenmäärinä. Enää ei synny työyhteisöjä, joissa vasemmistolaisuus eläisi ja lisääntyisi.

SAK:n vastaus on fuusioida kuuden suuren teollisuusliiton varaan uusi suuri liitto, jolla olisi edellytyksiä nousta uudestaan päänavaajaksi. Muut SAK:n suurliitot eli kunnallisten alojen JHL ja palvelualojen PAM eivät pysty toimimaan päänavaajina. Siihen pystyvät vain korkean tuottavuuden teollisuusalat.

Synnytysvaiheessa olevaan uuteen teollisuuden suurliittoon tulisi noin kolmasosa koko nykyisen SAK:n jäsenmäärästä.

Teknologian ammattilaisiksi (Team) kutsuttu uusi yhteensä 330 600 jäsenen ammattiliitto aloittaisi vuodenvaihteessa 2009-2010.

Oikeastaan vain Metallin demariryhmä voisi enää pelastaa loistavalla vaalituloksella SAK:n asemat työmarkkinoilla, koska Metallin vasemmistoliittolaiset vastustavat liittofuusiota.

Teamia valmistelee kymmenen liittotason työryhmää ja neljä työttömyyskassojen työryhmää. Liittojen hallitukset pitivät yhteiskokouksen 10.-11. tammikuuta. Kevään mittaan vielä uudetkin teollisuusliitot voivat lähteä hankkeeseen mukaan, jos niiden sopimukset sopivat Teamiin. Tarkoitus on pohtia jatkotyönä, miten nykyisten alojen työehtosopimuksia, joita on 51 ja sektoreita 9, voitaisiin yhdistellä.

Uusien suurten työehtosopimusalojen myötä Team voisi nousta päänavaajaksi eli tehdä ensimmäisenä ratkaisut, joihin myös muut joutuvat käytännössä sitoutumaan.
Metallin merkitys on myös liiton 166 691 jäsenen ansiosta niin ratkaiseva, että Teamin voimasuhteet ratkotaan sen ja Kemian vaaleissa. Kemianliiton jäsenmäärä on 38 302 henkeä.

Myös tulopolitiikan kohtalo ratkeaa näissä vaaleissa.

Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori ja dosentti.

Onko työväki passivoitunut? Ja onko vasemmistolainen ay-liike tiensä päässä? Kommentoi kirjoitusta.

Keskustelu

Työväki on passivoitunut mutta aktivoitumisen pitäisi tapahtua työntekijöistä itsestään.

Minusta edunvalvontaa tarvitaan aina. Se ei lopu koskaan. Ay – liike joukkovoiman avulla pyrkii vaikuttamaan suotuisasti jäsenkunnan etuihin, kuten palkkaukseen ja muihin työsuhteen ehtoihin.

Ilman suuren joukon valveutuneisuutta niitä etuja, joita työntekijöillä nykyään on, ei olisi saatu aikaiseksi ilman ay – liikettä.

Minusta ay – liike on tärkeä osa suomalaista demokratiaa. Sillä on paikkansa myös huomisen Suomessa.