Salatut elämät nousee lööppeihin vain kovilla keinoilla

Jyrki Jantunen
Mielipide 23.8.2009 16:00

Rakastelun katsominen koetaan yhä paljon vahingollisemmaksi kuin ihmisen tappaminen.

Raskaana oleva nainen on haudattu elävältä. Kahvila räjähtää, ja morsian kuolee. Niinan miesystävä onkin naisen velipuoli.

Pyydän anteeksi Salatut elämät -tv-sarjan katsojilta, sillä juonipaljastukset ovat syksyn ensimmäisestä jaksosta. Luin paljastukset alun perin jo viime viikolla Iltalehdestä, jonka mukaan useita kuolee suositussa sarjassa. Ei olisi kannattanut lukea, mikäli uskoo sarjaa esittävän MTV3-kanavan toimitusjohtajan paheksuntaa. Iltalehti ei Pekka Karhuvaaran mielestä olisi saanut kertoa tulevista tapahtumista. ”Härski temppu”, Karhuvaara kommentoi.

Höpöhöpö, Pekka. Totta kai Iltalehti saa kertoa, mitä on tietoonsa saanut. Härskiys on aivan toisaalla: Salkkarien väkivallalla ja pelolla ratsastavassa kampanjassa, johon muun muassa iltapäivälehdet ovat lähteneet kritiikittömästi mukaan.

Salkkarit päättyi keväällä ”kohujaksoon”, joka julkisen ihmettelyn jälkeen tutkittiin Viestintävirastossa. Sen kannan mukaan jakso ei ollut liian raju lapsille. Valtion elokuvatarkastamo puolestaan oli sitä mieltä, että jakso oli haitallista katsottavaa alle 11-vuotiaille, mutta sopi sitä vanhemmille.

Salkkarit pysyi otsikoissa koko kesän ajan, mutta sitä Karhuvaara tuskin pitää ”härskinä”.

Ennen vanhaan viihdeohjelma nousi puheenaiheeksi ja lööppeihin, kun siinä vilahtivat naisen rinnat. Nyt keskustelun ja mielenkiinnon herättämiseksi tarvitaan alastomuutta kovempia keinoja. Kun elävältä hautaaminen ja räjähdys hääjuhlassa eivät enää riitä, tosielämän yksittäiset ja harvinaiset väkivallanteot antavat kyllä viihteelle aineksia. Joukkomurhaakaan ei ole suomalaisessa saippuasarjassa vielä kokeiltu.

Otsikoissa pysyminen on Salkkareilla tärkeää, sillä nyt myös Yle satsaa yllättävän paljon saippuasarjoihin. Kotikatu alkaa tulla kaksi kertaa viikossa, ja ensi syksynä TV2 esittää uutta kotimaista sarjaa peräti kolmesti viikossa. Kotikatu muuttui jo keväällä kilpailijansa kaltaiseksi sekavaksi ihmissuhdemössöksi, jossa kaikki on mahdollista.

Hyvä viihde pyrkii heijastamaan todellisuutta. Ja kaikki on tietysti sallittua, kunhan ohjelmalla vain riittää katsojia eikä se ole liian raju lapsille. Viime vuosien aikana fiktiivisen väkivallan määrä on kasvanut ja kynnys puuttua siihen laskenut. Me katsojat emme välitä, paitsi jos televisioruudussa rakastellaan parhaimpaan katseluaikaan. Ihmisen tekemisen katsominen koetaan yhä paljon vahingollisemmaksi kuin ihmisen tappaminen.

Keskustelu

Kun sisältöä ei ole niin pitää pitää kovaa meteliä, esim. räjäytellä asioita. Salkkarit ovat sellainen pohjanoteeraus että kauhistuttaa ajatella kuinka moni niitä katsoo ja jopa pitää näkemästään.

Paljon kertoo jo sekin, että moni Salkkareissa esiintynyt näyttelijä ei halua julkisuudessa edes puhua koko asiasta.

Helsingin Sanomat teki muutama kuukausi sitten jutun siitä, mitä kuuluu sellaisille näyttelijöille, jotka ovat joskus aikaisemmin esiintyneet Salkkareissa, mutta sittemmin lopettaneet. Yllätyksekseen toimittaja huomasi, että monet näistä näyttelijöistä suhtautuivat häpeillen Salkkari-aikoihinsa, ja osa ei halunnut lainkaan julkisesti muistella tuota vaihetta. Toivoivat, ettei heidän nimeään enää millään tavoin yhdistetä Salkkareihin.