Ruotsin ja Suomen jäsenyys Natossa vakauttaisi Itämeren tilannetta

PUHEENVUORO: Meidän ei pidä nojata puolustuspolitiikassamme heikkoihin rakenteisiin ja toiveajatteluun, kirjoittavat Bendt Bendtsen, Gunnar Hökmark ja Henna Virkkunen.

Profiilikuva
Itämeri
Teksti
Bendt Bendtsen Gunnar Hökmark Henna Virkkunen
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Sotilaallinen jännite Itämerellä on kasvanut Venäjän Ukrainaan kohdistamien aggressioiden ja Krimin Venäjään liittämisen myötä. Venäjän ilmavoimien koneet ovat toistuvasti loukanneet Baltian maiden, Suomen ja Ruotsin ilmatilaa, ohittaneet Naton sotilasaluksia lähietäisyydeltä ja simuloineet hyökkäyksiä Tanskan alueella.

Emme voi jatkossa vastata aggressioihin vain ilmavoimia käyttämällä. Tarvitsemme poliittisesti vahvan vastauksen. Selkeä viesti olisi puolustusbudjettiemme ja puolustusyhteistyön vahvistaminen, jolla osoitetaan, että kykenemme puolustamaan itseämme Itämerellä ja Euroopassa.

Naton tavoite 2 prosentin bkt-osuudesta puolustusmenoihin on mahdollista toteuttaa, mutta siihen on vielä pitkä matka. Tällä hetkellä Suomi, Ruotsi ja Tanska käyttävät 1,1–1,4 prosenttia bkt:staan puolustukseen.

Vahvistamalla yhteistyötä ja omavaraisuutta olemme myös vähemmän riippuvaisia kumppanimaastamme USA:sta muistaen Naton 5. artiklaan kirjoitetun avunantovelvoitteen.

EU:n on vahvistettava tiedusteluyhteistyötään.