Risto Volanen: Erikoista turvallisuusajattelua - demokraattisessa maassa

Profiilikuva
Kari Rimpi
Teksti
SK:n toimitus
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kannoin haastattelussa (SK 11/2011) esimerkein huolta maamme turvallisuushallinnon ongelmista. Pitkäaikainen kollegani Kari Rimpi epäilee niistä kahta (SK 14/2011).

Ensiksi, pitää paikkansa, että pääministeri ja puolustusministeri sopivat Hallbergin komiteasta, mutta se tapahtui vasta sen jälkeen, kun puolustusministeriö oli omin luvin edennyt valmistelussa, eikä pääministeri halunnut loukata komitean jäseniksi jo lupautuneita. Toiseksi, olen samaa mieltä Rimpin kanssa, että viime vuosien vyyhti purkautuu lähtien keväästä 2003. Siitä on myös olemassa julkiset dokumentit.

Kuten Rimpi sanoo, vuonna 2000 säädettiin (134/2000) puolustusneuvoston tehtävien jakamisesta UTVA:lle sekä puolustusministeriölle ja sen turvallisuus- ja puolustusasiain komitealle (TPAK). Uusi termi, “kokonaismaanpuolustus”, perusteltiin asetuksen muistiossa seuraavasti:

“Kokonaismaanpuolustuksella ehdotetussa säännöksessä tarkoitetaan sotilaallisen maanpuolustuksen lisäksi hallinnon eri alojen toimia sodan ja muiden poikkeusolojen aikana sekä niihin varautumista.”

Valtioneuvostolain uudistuksen seurauksena myös valtioneuvoston ohjesääntö uudistettiin teknisesti 3.4.2003 (262/2003). Esittelijän muistio sanoo aluksi, että “Muutoksia ministeriöiden toimialoihin ei tässä yhteydessä tehdä…” ja mainitsee pienet poikkeukset.

Tämän mukaisesti puolustusministeriötä koskevassa 16 §:ssä ei ole muutoksia, mutta sen kohdalta esittelijän muistiosta löytyy uusi teksti:

“Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla turvataan kansalaisten elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioiden aiheuttamaa tai muuta uhkaa vastaan. Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea valmistelee kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiseen liittyviä asioita puolustusministeriön yhteydessä.

 

Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiseen kuuluvat julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteiden ja kansalaisten vapaaehtoisen toiminnan yhteensovittaminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi kaikissa tilanteissa. Lisäksi yhteensovittamiseen sisältyy turvallisuus- ja puolustusasiain komitealle kuuluvien tehtävien hoitaminen.”

 

Jokainen voi nähdä, että keväällä 2003 esittelijän muistioon on kulkenut uusi kokonaismaanpuolustuksen määrittely, joka tarkoittaa käytännössä puolustusministeriön ja sen TPAK:n tehtäväalueen radikaalia laajentamista.

En usko Rimpin mainitsemiin ylempiin tahoihin lisäyksen takana, koska tuossa tilanteessa huolena olivat aivan muut asiat, ja poliittinen siunaus olisi merkinnyt toimitusministeriön puuttumista tulevan pääministerin varautumiseen liittyvään toimivaltaan. Heti perään nimitetty uusi hallitus tai sen valtiosihteeri eivät olleet aikoihin tietoisia tapahtuneesta, kun uusi määrittely ilman taustoja tuotiin eteen viranomaistietona – ja kun se Rimpin kuvaamalla tavalla markkinoitiin tehokkaasti kaikkiin mahdollisiin paikkoihin. Keväällä 2003 käytetty menettely hallituksen vaihtuessa ei ehkä ole ainoa lajissaan, mutta se saattaa olla laajimpia maamme hallintohistoriassa.

Kaikki nämä vuodet sotilashallinto on vedonnut kevään 2003 lisäyksen mukaiseen sisältöön, ensin laajentaessaan tehtäväaluettaan koko hallinnon turvallisuussuunnittelussa ja sitten pyrkiessään saamaan perustuslain mukaan pääministerin vastuulla olevia tehtäviä siviilikriisien johtamisessa.

Nyt lisäksi Hallbergin komitean viisi jäsentä (SK 14/2011) pitävät tärkeänä, että ehdotetussa turvallisuuskomiteassa toteutuu “kansalaisten osallistuminen sisäisen turvallisuuden valvontaan” ja tarkoittavat kansalaisilla elinkeinoelämää ja “keskeisiä kansalaisjärjestöjä”.

Tällaista turvallisuusajattelua ei demokraattisissa maissa usein kuule. Sotilas-, poliisi- ja virkamiesjohdon sekä valittujen tahojen muodostamia valtion turvallisuuskomiteoita on kyllä olemassa, mutta lähinnä Välimeren etelä- ja itäpuolella. Demokraattisissa maissa muistetaan presidentti Dwight D. Eisenhowerin linjaus: “Hallituksen neuvostoissa, meidän pitää suojautua sotilas-teollisen kompleksin ottamaa perusteetonta vaikutusvaltaa vastaan, onpa se sitten tavoiteltua tai ei.”

Teksti Risto Volanen
Kirjoittaja toimi valtiosihteerinä 2003-2010.

Lisää aiheesta
Risto Volanen erehtyy – Suomessa ei hiljaista vallankaappausta
(Suomenkuvalehti.fi 10.4.2011)
Varoitus vallankaappauksesta: “Armeija ja poliisi karanneet hallituksen valvonnasta Suomessa”
(Suomenkuvalehti.fi 18.3.2011)