Riski: Uusia työmarkkinamalleja tarvitaan

SKnetin toimitus
Mielipide 4.4.2008 07:24

Yritykset eivät mahdu samaan muottiin, vastaa EK:n johtaja Seppo Riski STTK:n Mikko Mäenpäälle.

Teksti Seppo Riski
SK 14/2008 (ilm. 4.4.2008)

STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään haastattelusta (SK 12-13/2008) saattoi saada sellaisen käsityksen, että työnantajat ovat hylänneet konsensuksen ja hyvän yhteistyön työmarkkinoilla. Näin ei todellakaan ole.

Työnantajat haluavat vastakin kehittää työelämää yhdessä ammattiyhdistysliikkeen kanssa, mutta valtarakenteet muuttuvat. Päätösvalta palkoista ja muista työehdoista siirtyy väistämättä liittoihin ja työpaikoille. Keskusjärjestöjen on löydettävä uusi roolinsa vastuunkantajina. Sitkeä haikailu keskitettyyn tulopolitiikkaan kielii siitä, että keskusliitoissa podetaan luopumisen tuskaa ja ehkä neuvottomuutta uuden hakemisen edessä.

Työnantajat eivät ole hylänneet tupoja ideologisista syistä. Taustalla on yksinkertaisesti maailman kiihtyvä muutos. Vanha tulopolitiikan malli kehitettiin 40 vuotta sitten aikana, jolloin Suomen vienti – poisluettuna vienti Neuvostoliittoon – oli lähes yksinomaan metsäteollisuuden tuotteita. Työmarkkinoiden virheet korjattiin devalvaatioilla.

Nykyisin koko elinkeinoelämä kohtaa päivittäin kovan kansainvälisen kilpailun. Uhka työn siirtymisestä on pelottelematta tosi. Jokaisella palvelulla ja tuotteella on oma dynamiikkansa, oma reseptinsä menestykseen. Sen vuoksi tarvitaan myös uusia työmarkkinamalleja, jotka ottavat entistä paremmin huomioon toimialojen erot ja tukevat yritysten kilpailukykyä.

Työnantajapuoli on arvioinut, että kilpailukyvystä, tuottavuudesta, työllisyydestä ja vakaasta ostovoiman kasvusta voidaan huolehtia parhaiten, jos sopimukset tehdään toimialoittain ja päätösvaltaa siirretään mahdollisimman paljon työpaikoille. Kehityksen suunta tunnustetaan pitkälle myös palkansaajajärjestöissä. Yleinen epäluulo on vallinnut siitä, löytyykö liitoista riittävää kykyä vastuunkantoon. Tällä sopimuskierroksella sorruttiin pahemman kerran palkkakilpailuun.

Liitoilla ja työpaikoilla on paras tietämys omasta toimialasta ja yritysten tilanteesta. Tietoon kuuluu jakamaton vastuu kilpailukyvystä ja työpaikoista. Keskusjärjestöjen haasteellisena tehtävänä on nyt miettiä tykönään, miten ne voivat jatkossa torjua vaarallisen palkkakilpailun ja toimia kansantalouden realiteettien esittäjänä.

Työmarkkinaosapuolilla on paljon ”poisoppimista” vanhasta. Palkansaajapuolella on keskusteltu ainakin julkisesti yllättävän vähän vanhan tulopolitiikan heikkouksista. Epäkohdat on helpompi tunnustaa kabineteissa kuin muutosta arkailevien ihmisten edessä.

Ihmisten ja kansantalouden kannalta vastuullista työmarkkinapolitiikkaa voidaan kuitenkin tehdä – ja sitä pystyy tekemään – vain tähän aikaan sopivalla tavalla. Uuden mallin hakeminen on käsillä. Toivottavasti maksoimme välttämättömät oppirahat tällä kierroksella ja voimme siirtyä seuraavalla kerralla kestävään kehitykseen.

Mäenpää epäili keskusjärjestöjen mahdollisuuksia koordinoida palkankorotuksia, jos tupoja ei tehdä eikä järjestöillä ”ole mitään myytävää”. Toivottavasti hän ei kaivannut tupoihin usein liitettyjä laajoja lainsäädäntöhankkeita, jotka ovat aina sopineet huonosti palkkapöytään. Kauppaa käytiin täysin toisiinsa kuulumattomilla asioilla. Palkkasopimusten rooli talouspolitiikan kovana instrumenttina hämärtyi. Sen sijaan työelämän lainsäädäntöä voidaan valmistella kolmikantaisesti palkkapöydästä erillään.

Huolta on kannettu myös siitä, että ilman tupoja veroja, talouspolitiikkaa ja työmarkkinapolitiikkaa ei voi sovittaa yhteen. Näin ei tietenkään ole, vaikka olemme Suomessa tottuneet tällaiseen ajatteluun. Valtiovalta kantaa vastuun siitä, että Suomi ei menetä osaajiaan ja kilpailukykyään ylikireän verotuksen takia. Työn verotuksen keventäminen on keskeinen tavoite kaikissa tilanteissa. Työmarkkinajärjestöjen rootelissa on puolestaan varmistaa, että sopimuspolitiikka tukee työn ja osaamisen säilymistä Suomessa.

Kirjoittaja on johtaja Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssa.

Oletko samaa mieltä kirjoittajan kanssa? Kommentoi Puheenvuoroa.

Keskustelu