Rautava: Luotsausta ei pidä kilpailuttaa

SKnetin toimitus
Mielipide 5.6.2008 07:44

Luotsin pitää olla taloudellisesti riippumaton. Lisäksi tulisi ottaa huomioon turvallisuuspoliittinen näkökulma.

Itämeren alueen talouskasvu on vahvaa. Se lisää herkän merialueen kuormitusta ja heikentää kykyä kestää onnettomuuksia. Suomenlahti ei kestä katastrofia, jollainen syntyisi öljylastin tai vain laivan polttoaineen joutuessa mereen.

Onnettomuusriskin pienentämiseksi on keinoja. Yksi asiantuntijoidenkin esiintuoma turvallisuustekijä on pakollinen itämerenluotsaus öljytankkereille. WWF pitää luotsausta yhtenä meriturvallisuuden onnettomuutta ehkäisevänä kulmakivenä erityisesti rannikolla ja saaristossamme.

Suomessa luotsaustoiminta on ollut markkinatuulien riepoteltavana. Jopa niin, että liikenne- ja viestintäministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä on tutkia, miten luotsaus tulisi järjestää ja mitä seuraisi alan avaamisesta kilpailulle.
Tähän jouduttiin, kun yksityinen yritys aloitti luotsaustoiminnan valvovan viranomaisen eli Merenkulkulaitoksen (MKL) tuella. Valtioneuvoston oikeuskansleri totesi yksityisen luotsauspalvelun lainvastaiseksi ja MKL:n toiminnan puutteelliseksi, joten luotsaustoiminta lopetettiin.

Tilanne olisi vältetty, jos Luotsausliikelaitos olisi osannut toimia MKL:n pilkkomisen jälkeisessä tilanteessa, virkamiesperinteen ja bisnesajattelun mikstuurassa. Liikelaitos on vuosittain rehennellyt hyvästä tuloksestaan, mikä on omiaan kutsumaan alalle uusia tulijoita. Vuoden 2007 tulos oli 4,3 miljoonaa euroa.

Mutta tehdäänkö todellista voittoa, jos tulos syntyy muutaman luotsiaseman ja sataman alueelta ja valtio pumppaa rahaa tappiollisen Saimaan luotsauksen tukemiseen samaiset neljä miljoonaa euroa?

Nyt luotsaus on uponnut kilpailuvimman virtaan. Sokea sukellus johtaa epäolennaisuuksiin, koska ymmärrys ja tarkoituksenmukaisuus puuttuvat: kilpailulla ei aina saavuteta toivottua tulosta.

Kilpailuvirasto liputtaa luotsauksen kilpailuttamisen puolesta, koska toiminnalla on sen mukaan vaikutusta
EU:n jäsenmaiden väliseen kauppaan. Kyse on kuitenkin turvallisuuspalvelusta, jonka hinta ei vaikuta Suomen tavaraliikenteeseen.

Viraston mukaan ”runsasliikenteisillä alueilla siirryttäisiin suoraan vapaaseen kilpailuun ja hinnoitteluun”. Muualla saatavuus varmistettaisiin velvoittamalla valtion luotsausorganisaatio talkoisiin – veronmaksajien rahoillako?

Luotsaus on pitkälle itseohjautuva toiminto, joka voidaan koordinoida valtakunnallisesti välttäen turhaa byrokratiaa ja hallintoa. Sen vaatimat isot investoinnit koulutukseen, kalustoon ja teknologiaan edellyttävät suuria pääomia ja siksi suurtuotannon edut ovat merkittävät.

Lisäksi tulisi ottaa huomioon turvallisuuspoliittinen näkökulma. Valtion laitoksella on velvollisuus varautua toimintaan myös poikkeusoloissa. Myös mahdollinen luotsausyhtiön ulkomainen omistus on vakavasti huomioitava seikka.

Kilpailu heikentäisi merenkulun turvallisuutta esimerkiksi tilanteessa, jossa yksi yritys turvallisuussyistä kieltäytyy luotsauksesta, mutta toinen suostuu. Myös yrityksen voiton maksimointiin tähtäävät toimet saattaisivat vaikuttaa henkilöstön ylityöllistämiseen tai luotsauskaluston tasoon.

Luotsausyrityksen konkurssi taas pysäyttäisi laivaliikenteen yhdellä tai useammalla alueella. Ratkaisu luotsauksen takaamiseksi ei saa olla valtion luotsi, joka veromaksajien rahoilla tulee apuun – kuinka tällainen järjestelmä yleensä toimisikaan, sillä luotsin ohjauskirja on sidottu määrätyille väylälle ja pätevyyden ylläpito vaatii säännöllistä harjoittelua?

Juuri näistä syistä luotsaus on maailmalla yleisesti valtion tai yhden vastuunkantajan käsissä, näin varmistetaan luotsin taloudellinen riippumattomuus alukseen. Miksi Suomessa halutaan uida vastavirtaan?

Teksti
Antti Rautava
Luotsiliitto ry:n puheenjohtaja
SK 23/2008 (ilm. 6.6.2008)

Keskustelu

Pitemmän aikaa on ihmetyttänyt tämä valtion ja kuntien toimintojen ulkoistaminen ja yhtiöittäminen. Eikö näistä autokatsastuksen sekä posti-ja teletoimintojen yksityistämisistä olla opittu mitään? Nyt vasta päättäjät alkavat kysellä pitäisikö esim kantaverkko rakentaa uudelleen jos Telia-Sonera liukuu yrityskauppojen kautta ns. vihamielisen ostajan käsiin. Minkähänmaalainen firma hoitaa tankkilaivojen luotsaukset muutaman vuoden kuluttua saaristossamme kun nykyisen valtion omistaman Luotsausliikelaitoksen johtaja on rahastanut itselleen myyntivoitot. Koko touhusta tulee mieleen naapurin oligargit ja heitä suojelevat poliitikot. Vai toteutetaanko Suomessa Milton Friedmanin puhdasoppisinta kapitalismia. Onko puolustusvoimat seuraavan yhtiöittämisen kohde?