Rahamarkkinat kaaoksessa – nyt tarvitaan Johannes Kastajaa Wall Streetille

Mielipide 22.6.2012 11:01
Kirjoittaja on Espoon hiippakunnan emerituspiispa.

Johannes KastajaToukokuussa tein pyhiinvaelluksen vapaan markkinatalouden synnyinseudulle Lombardiaan ja Po-joen laaksoon. Koillis-Italiassa sijaitsevat myös kaupunkikulttuurin ja porvariston kehdot, Venetsia, Firenze, Bologna ja Pisa. Matkan tarkoituksena oli yrittää ymmärtää sitä umpikujaa, jossa kapitalismi ja markkinatalous ovat paraikaa.

Venetsiassa aika huilaantuu gondolissa lipuen ja laaturuokaa nauttien. Sysäsin syrjään nämä lihan houkutukset.

Matkakohteeni oli Venetsian turistivirroista syrjässä oleva juutalaisten asuttama kaupunginosa Il Ghetto. Siellä ovat eurooppalaisen rahajärjestelmän juuret. Firenzessä puolestaan on hyvä käydä Via dia Porta Rossan ja Via dell´Arte della Lanan kulmassa. Siellä istuivat aikanaan Medicin suvun jäsenet penkillä (banci) lainaten rahaa tarvitseville. Tässä kadunkulmassa voi pohtia, miksi maailman finanssijärjestelmä on ajautunut pysyvään epävakauden tilaan.

Venetsian Il Ghetto perustettiin 1300-luvulla rautavalimon (ghetto) paikalle juutalaisten turvapaikaksi. Se oli myös heidän vankilansa vuosisatojen ajan. Kolmas Lateraanikonsiili oli kieltänyt vuonna 1179 koron ottamisen, mutta Raamattua luovasti tulkitsemalla voitiin sallia juutalaisten harjoittama lainaaminen kristityille korkoa vastaan. Il Ghettosta tuli vuosisadoiksi Venetsian talouselämän moottori. William Shakespeare on kuvannut tätä sangen tuottoisaa toimintaa näytelmässään Venetsian kauppias.

Naapurikaupungin pankkitoimintaa hallitsivat Medicit. He olivat alun perin vähäpätöinen klaani, jonka jäsenet olivat kelmejä ja gangstereita kuudessa polvessa. Sitten suvun päämiehen paikan otti Giovanni di Bicci de’Medici, joka teki klaanin liiketoiminnasta kunniallisen. Hän asetti ihanteikseen oikeudenmukaisuuden, työn kunnioittamisen, raittiuden ja viisauden. Alkoi suvun vuosisatainen kukoistus.

Medicit loivat porvarilliset hyveet. Omaa kieltään Medicien arvostuksesta kertoo sekin, että kaksi suvun jäsentä valittiin paaviksi. Tuomas Akvinolaisen hyve-oppi ja oppi kuolemansynneistä hallitsivat Po-joen laakson ja Lombardian porvariston elämää vuosisatojen ajan.

Porvarilliset hyveet olivat kunniassa myös Venetsiassa. Hyvän kuvan niistä saa Palazzo Ducalessa, jossa doget päättivät kaupungin asioista. Dogen valtaistuinsalin keskuksessa on tänäkin päivänä Jacopo Tintoretton valtava fresko Paratiisi. Sen sanoma on selvä. Taloudellisia päätöksiä ohjaa tietoisuus siitä, että bonum commune (yhteinen hyvä) on talouden perimmäinen tarkoitus.

Vaikuttava on myös sali, jossa tehtiin poliittisia päätöksiä. Sen keskuksessa on Palma il Giovanen dramaattinen maalaus Viimeinen tuomio. Senkin viesti on selvä: poliittinen eliitti joutuu kerran vastaamaan teoistaan.

Eurooppa ja koko maailma saavat kiittää Venetsiaa, Firenzeä, Bolognaa ja Pisaa rahan ja markkinatalouden synnystä. Näiltä seuduilta lähti liikkeelle pankkitoiminta, joka on synnyttänyt ennennäkemätöntä vaurautta ja hyvinvointia. Jotakin on kuitenkin mennyt haaskuuseen matkan varrella. Porvarilliset hyveet ovat kadonneet. Hyveellisten Medicien moraalinen perintö on tuhlattu ja kelmi-Medicit ovat saaneet yliotteen.

Harvardin yliopiston professori Niall Ferguson on kuvannut teoksessaan The Ascent of Money (The Penguin Press 2008) rahamarkkinoiden marssia Koillis-Italiasta Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan. Tämä matka on ollut menestys.

Ferguson näkee kuitenkin taivaalla yhä tihentyviä pilviä. Hänestä on tullut Wall Streetin Johannes Kastaja, joka ennustaa rahan sukupuuttoa. Teoksen henkeen sopii sattuvasti Fergusonin seminaarimatka Bahamasaarille, jossa pankkiirit pitivät kokousta loisteliaissa tiloissa. Aiheena oli ”Erinomaisuuden evoluutio”. Hänen alustuksensa teesi oli: hyvät ajat eivät jatku.

Kokouksen päätteeksi ärtynyt puheenjohtaja esitti, että seuraavaan seminaariin kutsutaan alustajaksi Maija Poppanen. Vuosi seminaarin jälkeen Yhdysvallat oli syvimmässä kriisissä vuosisataan.

Rahoitusmarkkinat ovat Fergusonin mielestä siirtyneet pysyvään epälineaarisuuden ja kaaoksen aikaan. Finanssialan toimijat ovat kehittäneet yhä uusia ja monimutkaisempia instrumentteja, joiden vaikutuksen ja toiminnan ennakoiminen on yhä vaikeampaa. Lisäksi monet uudet instrumentit ovat päällepäin vaikuttavia mutta sisältä silkkaa roskaa.

Ferguson toteaakin, että finanssialan toimijat ovat löytäneet alkemian reseptin: ne tekevät lyijystä kultaa. Hyvästä esimerkkistä käyvät subprime-kiinnelainat. Yhdysvaltojen pankkiirit myivät näistä roskalainoista paketoituja sijoitusinstrumentteja Norjan kunnille ja Saksan pankeille, jotka eivät nähneet heille myydyn korean paketin läpi.

Epälineaarisuuden lisäksi on vielä suurempikin ongelma. Ihminen ei toimi järkevästi, niin kuin uusklassisen taloustieteen edustajat väittävät. Ihmistä ohjaavat markkinoilla ahneus ja pelko, kiima ja masennus. Tämä vuoristorata luo ison riskin epälineaarisiksi käyneille markkinoille. Ferguson lopettaakin mittavan teoksensa Johannes Kastajan teesiin: rahamarkkinoiden sukupuutto on lähellä.

Miten pelastetaan rahamarkkinat sukupuutolta? Professori Paul Lillrank on löytänyt vasta ilmestyneessä teoksessaan Bourgeois Virtues (Suomen Toivo Think Tank , Helsinki 2012) hyvät lääkkeet. Porvarilliset hyveet on palautettava talouteen ja rahamarkkinoille.

Näitä hyveitä ovat usko, toivo, rakkaus, oikeus, rohkeus, kohtuullisuus ja järkevyys. Niiden vastakohtana ovat puolestaan Tuomas Akvinolaisen esittämät seitsemän kuolemansyntiä. Lillrank päättää kirjansa väitteeseen, että kapitalismin moraalisia perusteita on vahvistettava.

Johannes Kastajan roolin on ottanut myös saksalainen kardinaali Reinhard Marx. Hän antoi vastikään haastattelun saksalaiselle Handelsblattille. Lehden kannessa luki kova teesi taloudellisen ja poliittisen eliitin edustajille. ”Taivaan portilla ei riitä, ettei ole tullut tuomituksi oikeudessa. Portilla kysytään, onko toiminut moraalisesti oikein.”

Kuvitus Outi Kainiemi.