Tulokas olisi vieraslajia parempi termi

Monien vieraslajien hävittäminen olisi karhunpalvelus ilmastolle ja luonnolle, kirjoittaa eläinfysiologian dosentti Seppo Turunen.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
Seppo Turunen
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomen kielen sana tulokas kuvaa muualta tulleita kasveja, eläimiä, ihmisiä tai mitä tahansa eliöitä. Kasvitieteessä on termi muinaistulokas lajeista, jotka saapuivat tälle niemelle ihmisen mukana kauan sitten. Uustulokkaat taas ovat lajeja, joiden tuloon ihminen on vaikuttanut 1600-luvun puolivälistä alkaen.

Vakiintuneista kukkivista kasveistamme 40 prosenttia, noin 500 lajia, on täällä päivänkakkaran ja erilaisten perinnekasvien tavoin ihmisen ansiosta. Ihmisen tuomat siili ja valkohäntäkauris ovat olleet tulokkaita, samoin kuin itse tulleet valkoposkihanhi ja villisika. On ollut kätevää, kun kaikkia tulijoita on voinut kutsua tulokkaiksi.

Termi vieraslaji tuotiin suomen kieleen 2000-luvulla, kun ihmisen mukana tulleet lajit haluttiin ympäristöhallinnossa erottaa omaksi kategoriakseen. Vieraslaji on tulokkaaseen verrattuna sävyltään kielteinen. Voikin kysyä, miksi ihmisen mukana tuleminen olisi kielteistä. Jo suojellut ja uhanalaiset perinnemaisemat kasveineen ja hyönteisineen osoittavat muuta. Usein jää myös arvailujen varaan, onko jokin kasvin siemen, sienen itiö tai hyönteinen tullut ihmisen vai muuttolinnun mukana vai ilmastonmuutoksen yllyttämänä itsestään.

Vieraslaji-nimi tuo mieleen rasismin.