Suomessa tarvitaan strategista kasvupolitiikkaa

Puheenvuoro 17.05.2019 06:00
Mikko Kosonen, Ilkka niemelä

Professori Matti Pohjolan mukaan koulutus, tutkimus ja innovaatiot luovat valtaosan tuottavuuden kasvusta Suomessa. Vuosina 1865–2015 kasvusta noin 67 prosenttia syntyi uusista ideoista, teknologioista ja innovaatioista, noin 29 prosenttia  henkisestä pääomasta ja vain alle 5 prosenttia kiinteästä pääomasta.

Onkin huolestuttavaa, että maamme nuorten aikuisten korkeakoulutusaste on viime vuosina pudonnut alle OECD-maiden keskiarvon. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoite korkeakoulutusasteen nostamisesta vähintään puoleen ikäluokasta sekä panostukset elinikäiseen oppimiseen ovatkin elintärkeitä Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kehittämiseksi.

Tämän lisäksi tarvitsemme hallituskaudet ylittävää sitoutumista tuottavuuden kasvua edistävään strategiseen kasvupolitiikkaan, jonka keskiössä ovat ekosysteemilähtöiset innovaatiot. Useimpien puolueiden tavoitteena onkin nyt tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio- eli TKI-panosten nostaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Se on tärkeä, muttei riittävä tavoite. Myös toimintatapojen on muututtava. Maailmanlaajuisessa innovaatiokilpailussa suuretkin yritykset ja yliopistot tarvitsevat osaamistaan täydentäviä kumppaneita. Menestyksekkäin tutkimus ja koulutus sekä vaikuttavimmat innovaatiot luodaan yhä useammin julkisen puolen, yksityisen sektorin ja kansalaisten väliseen yhteistyöhön perustuvissa innovaatioekosysteemeissä.

Yliopistojen määrätietoista erikoistumista on jatkettava.

Kansainvälisten arvioiden mukaan Suomen TKI- ja yliopistosektorin rahoitus hajaantuu liian monelle pienelle yksikölle. Pienikin yksikkö voi kapealla alueella yltää tiedemaailman kansainväliselle huipulle, mutta vahvan ekosysteemin moottoriksi siitä ei ole. Innovaatioekosysteemin ytimenä toimivan yliopiston on voitava kytkeä muut ekosysteemin toimijat kansainvälisen tiedeyhteisön johtaviin verkostoihin, sillä useimmat ideat syntyvät maailmalla.

On harkittava tarkkaan, millaisia osaamiskeskittymiä ja niiden varaan kehittyviä ekosysteemejä rakennamme. Pieni maa ei voi investoida kovin moneen kansainvälisen tason osaamiskeskittymään, ja muutaman valitunkin on tehtävä yhteistyötä. Esimerkiksi tekniikan alan yhteistyöyliopiston FITechin avulla saatiin nopeasti erityisosaamista muualta Suomesta Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen tueksi.

 

Julkiset innovaatiorahoittajat ovat iloksemme tunnistaneet ekosysteemien merkityksen. Suomen Akatemian lippulaivaohjelma tukee tutkimusvetoisten, temaattisten osaamiskeskittymien rakentumista, ja tutkimusinfrastruktuurien tiekartta on tässä tärkeä työkalu. Business Finlandin kasvumoottoriohjelma rahoittaa yrityksiä, tutkimusorganisaatioita ja julkisia toimijoita yhdistävien innovaatioympäristöjen syntymistä. Näiden rahoittajien yhteistyötä on jatkossa entisestään tiivistettävä synergiaetujen hyödyntämiseksi.

On myös uskallettava tehdä strategisia valintoja kansallisesti. Yliopistojen määrätietoista profiloitumista ja erikoistumista on jatkettava ja julkiset TKI-panostukset on kohdennettava kansainvälisesti kiinnostavimpien innovaatioekosysteemien rakentamiseen. Tämä on ainoa tapa houkutella Suomeen merkittäviä investointeja, lahjakkuuksia ja yhteistyökumppaneita.

Suomi voi ratkaista ilmastonmuutoksen ja ikääntymisen kaltaisia viheliäisiä ongelmia ja samalla nostaa työn tuottavuutta. Toimet täytyy vain toteuttaa oikein.

Sisältö