USA:n diplomatia Lähi-idässä on epätavallista mutta tuo tuloksia

USA:n, Israelin, Serbian ja Kosovon sopimusryväs kuuluu erikoisimpiin kuvioihin Lähi-idän rauhanprosessissa.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
Hannu Mäntyvaara
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Syyskuun alussa 2020 julki tullut Yhdysvaltojen, Israelin, Serbian ja Kosovon sopimusryväs kuuluu erikoisimpiin diplomaattisiin kuvioihin israelilaisten ja palestiinalaisten rauhanprosessissa. Länsi-Balkanin ja Lähi-idän perinnekonfliktien kytkentä toisiinsa ei lähde geopoliittisista eduista, vaan kulttuurista.

Washingtonissa allekirjoitettujen sopimusten merkitys on vähemmän Serbian ja Kosovon keskinäisissä suhteissa kuin siinä, että Kosovon pääosin islamilainen albaanihallinto hyväksyi diplomaattisuhteiden solmimisen juutalaisvaltion kanssa, vieläpä luvaten sijoittaa suurlähetystönsä Jerusalemiin. Sekä Kosovoon että Länsirantaan (Jerusalemiin) liittyy uskonnollinen elementti. Kosovo luostareineen ja kirkkoineen on kansallis-uskonnolliselta merkitykseltään serbeille kuin Jerusalem juutalaisille. Eri uskontokunnilla täytyy olla pääsy Jerusalemin Temppelivuorella sijaitseville pyhille paikoilleen samalla tavalla kuin serbeillä Kosovossa oleviin histo- riallisiin kohteisiinsa.

 

Lähi-idän konfliktit eroavat toisistaan alkuperältään. Perinteinen Israelin ja palestiinalaisten konflikti on muuttunut Israelia vastustavien terroristijärjestöjen ylläpitämäksi väkivallaksi. Samalla Gazaa hallitsevasta Hamasista ja Libanonia otteessaan pitävästä Hizbollahista on muodostunut merkittäviä poliittisia tekijöitä. Niiden taustalla vaikuttava Iran on Israelin ja Yhdysvaltojen näkökulmasta nyt ainoa Israelia uhkaava valtiollinen toimija. Osa arabimaista on oivaltanut, että Israelin viholliset ovat niidenkin vihollisia.