Kriisikuntamenettelystä voi selviytyä hengissä

Jos haluat edistää kuntasi ajautumista taloudellisiin vaikeuksiin, muista toistuvasti moittia naapurikuntiasi, kirjoittaa oikeudenmukaisuuden maantiedettä tutkiva Jukka Keski-Filppula.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
Jukka Keski-Filppula
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Filosofi Herakleitoksen mukaan kaikki saa alkunsa ristiriitojen synnyttämästä sodasta. Ymmärsin argumentin syvyyden, kun tutkin Kunnallisalan kehittämissäätiön apurahan turvin taloudellisesti heikossa asemassa oleville kunnille suunnattua arviointimenettelyä eli kriisikuntamenettelyä.

Herakleitos näki ristiriidat muutosta tuottavana voimana, joka pakottaa kohti arkitodellisuuden alla piileviä syvempiä merkityksiä. Kriisikuntamenettelyn yhteydessä tämä tarkoittaa kunnan kykyä uudistaa oikeudenmukaisuuskäsitystään eli kykyä kantaa lakisääteisten palveluiden järjestämisestä syntyvät rasitteet tavalla, joka on tasapainossa kunnan käytettävissä olevien resurssien kanssa.

Menettelyn alkaessa valtion viranhaltijat nähdään joskus vihollisina, vaikka he ainoastaan toimeenpanevat lainsäädäntöä. Viranhaltijoiden epäkiitollinen mutta välttämätön tehtävä on saada kunnat ymmärtämään, ettei niiden tapa toteuttaa itsenäisyyttään voi pysyä vuosikymmenestä toiseen samana. Kuten Herakleitoskin toteaa, joessa virtaavat aina uudet vedet.

Menettelyyn päätyneitä kuntia ovat jo vuosikymmenien ajan haastaneet kuntakohtaiset ja Suomen laajempaan kehitykseen liittyvät ongelmat. Sukupolvet ylittävien haasteiden ratkaisuissa sukset osoittavat kunnan virkamiehillä ja luottamushenkilöillä usein eri suuntiin.