Elvytyksen rajat tulevat vastaan

Jos rahoitusjärjestelmän tasapaino järkkyy, talouspolitiikan tekijät saavat katsoa peiliin, kirjoittaa Johnny Åkerholm.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
Suomen Kuvalehti
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Taloustieteilijät ovat yksimielisesti korostaneet elvyttävän raha- ja finanssipolitiikan tarvetta pandemian aiheuttamien talousvaikeuksien torjumiseksi. Eriävät näkemykset koskevat elvytyksen kestoa ja politiikan pitkän aikavälin vaikutuksia.

Julkisen sektorin velan kasvattaminen ei aiheuta huolta, kun korot ovat alhaalla eikä nousupainetta näy. Velkaantumisvara riippuukin lähinnä kahdesta tekijästä: kansantalouden tulevasta kasvusta ja korkotasosta. Mikäli Suomen talous kasvaa jatkossakin vain runsaat puoli prosenttia vuodessa, sen yli kohoava reaalikorko edellyttää ylijäämäisiä budjetteja velkakierteen estämiseksi.

Kun työikäisen väestön väheneminen jatkuu, talouskasvun nostaminen edellyttää sekä työllisyysasteen kohoamista että työn tuottavuuden kasvun kiihdyttämistä. Molemmat ovat osoittautuneet haasteellisiksi, kun maailma muuttuu ja halutaan pitää vanhasta kiinni. Näitä rajoitteita ei poisteta kysyntää lisäämällä. Kasvua edistävät rakenteelliset uudistukset ovat tarpeen.