Pirttimäki: Puhe puupulasta on huvittavaa

SKnetin toimitus
Mielipide 30.5.2008 07:25

Teollisuus ei kykene käyttämään kotimaista kuitupuuta. Puun hinta pitäisi kai saada alle korjuukustannusten ennen kuin kannattavuusraja saavutetaan.

Teksti Paavo Pirttimäki
SK 22/2008 (ilm. 30.5.2008)

Suomen yli 20 miljoonaa metsähehtaaria tuottavat enemmän puuta kuin koskaan aikaisemmin. Venäjän puutullit aiheuttavat teollisuudelle myös ongelmia, mutta ongelmat ovat muualla. Teollisuus valittaa suomalaisen puun korkeaa hintaa.

Metsänomistajan näkökulmasta tilanne on surkuhupaisa. Puun tuotantokustannukset ovat puun hintaan nähden aivan liian korkeat.
Metsänomistaja saa palkkansa vasta päätehakkuista. Kuitupuun myyntituotot voivat kattaa vain korjuukustannukset.

Metsänomistajan näkökulmasta keskittyminen energiapuun tuottamiseen voi olla yksi taloudellisesti kannattava vaihtoehto. Silloin vältyttäisiin suurilta investointi- ja työkustannuksilta ja kiertoaika olisi lyhyempi. Hyvin hoidettua metsää on mukava katsella, mutta sen saattaminen hyvään kuntoon vaatii paljon investointeja. Metsien hoitotyöt siirtyvät yhä enemmän ammattilaisille.

Sellunkeitto supistuu Suomessa ja siirtyy asteittain halvemman kustannustason maihin. Metsäteollisuus ei ole kyennyt sopeutumaan alan hintakehitykseen. Bulkkituotteiden hintakehitys on heikkoa, mikä luo painetta raaka-ainekustannuksiin. Peruspaperiin käytettävää kuitua saadaan edullisemmin muualta.

Metsänomistajien omistama yritys näyttää tästä omistajilleen esimerkkiä, jotta kotimaisen puun hintakehitystä voitaisiin paremmin hallita. Enää ei voida edetä vain konekantaa suurentamalla. On löydettävä uusia tapoja kannattavuuden parantamiseen.

Venäjän tuontipuun loppuminen aiheuttaa teollisuudelle ongelmia. Ongelmat liittyvät korjuukapasiteettiin ja infrastruktuuriin.

Ilmaston muutokset ovat yllättäneet myös metsäalan. Kaksi leutoa talvea on tehnyt puunkorjuun vaikeaksi. Metsiimme tarvitaan
lisää metsäkoneita ja niille ammattitaitoisia käyttäjiä. Samanaikaisesti tarvittaisiin kylmiä talvia, jotta maa kantaisi konetta ja kuljetuskalustoa.

Maaseudun työvoimapula on ollut tiedossa jo pitkään, ainoastaan ilmaston lämpeneminen ja sen vaikutukset ovat uutta. Sahatavaran kysynnän heilahtelut ovat kaikille tuttuja.

Viime syksynä puukauppa kävi vilkkaasti. Suuri osa leimikoista odottaa yhä hakkuita. Alalla odotetaan suman purkamista. Talvi oli poikkeuksellinen. Satoi paljon ja maa oli roudassa lähinnä maaliskuussa. Vain pieni osa ns. talvileimikoista voitiin korjata. Heikosti pohjustetut yksityis- ja paikallistiet eivät kestäneet raskaita puukuljetuksia.

Ensi talven korjuuolosuhteet ratkaisevat, paljonko teollisuus saa kotimaista puuta. Metsäalalle tarvitaan myös lisää väkeä. Jos sitä ei saada kotimaasta, on lähdettävä työvoiman hakuun ulkomaille. Venäjällä, Baltiassa ja Puolassa on totuttu metsätöihin.

Metsät ovat pirstoutuneet liian pieniin palstoihin. Metsien hoito on rakennettava nykyistä tehokkaammin.

Suomesta löytyy asiantuntemusta metsäteollisuuden ja talouden uudistamiseen. Aikaisemmat sukupolvet saivat tuloja tervan poltosta. Tämä vaihe kesti vuosisatoja, kunnes rautalaivat tulivat markkinoille. Tämän jälkeen puuta on tarvittu kaivoksiin, sellunkeittoon ja rakentamista varten.

Nyt seuraava vaihe liittää puun entistä vahvemmin energian tuotantoon. Teollisuuden tutkimus- ja kehityspanoksilla pyritään kehittämään uusia tuotteita ja tuotantotapoja, mutta tuloksia tulee kiusallisen hitaasti.

Metsistä haluttaisiin lisää puuta teollisuudelle ja energian tuotantoon. Ilmastotalkoisiinkin tulisi osallistua. Teorian mukaan puukauppoja syntyy, jos hinta on sopiva, mutta käytännössä puu liikkuu vain, jos koko ketju on kunnossa.

Suomessa ei ole puupulaa. Ongelma on siinä, että teollisuus ei kykene käyttämään kotimaista kuitupuuta. Hinta pitäisi edelleen alentaa. Puun hinta pitäisi kai saada alle korjuukustannusten ennen kuin kannattavuusraja saavutetaan, metsätaloutemme ei kestäisi vaurioitta tällaisia muutoksia.

Kirjoittaja on kansainvälisten asiain johtaja sisäasiainministeriössä.

Keskustelu

Pientuottajat ovat päässeet bioenergian tuotannossa pisimmälle.Suurtuottajat ovat asettuneet vastustamaan bioenergian lisäämistä, kunnes he saavat omat laitoksensa käyntiin.Valtiovarainministeriö on heidän tukenaan ja jarruttaa alaa edistävää lainsäädäntöä. Puusta eikä muustakaan raaka-aineesta ole puutetta. Lue julkaisu:VALTIOVARAINMINISTERIÖ TALOUSPOLITIIKAN STRATEGIA 2007