Perussuomalaisetko rasisteja? Viisi syytä puolueen nousulle

Tasavallan presidentti Tarja Halonen esitti lehtihaastattelussa, että perussuomalaisia äänestetään siksi, että puolueessa nähdään ”rasistisia” piirteitä. Tämä on mahdollista, mutta on olemassa myös kilpaileva selitys. On ajateltavissa, että perussuomalaisten tarjoama ideologinen pakkaus miellyttää äänestäjiä – myös niitä, jotka eivät tunne suurta vetoa rasismiin.

Perussuomalaisten ideologia on hyvin selkeä. Se on selkeämpi kuin muiden puolueiden maailmaa syleilevät aaterakennelmat. Perussuomalainen aate näyttää nojaavan viiteen periaatteeseen.

Ensimmäinen periaate on tietenkin EU-vastaisuus. Yksikään perussuomalaisten kannattaja ei suhtaudu unioniin myönteisesti. Veikko Vennamon Nemesis oli Neuvostoliitto, jota Urho Kekkonen hännysteli. Timo Soinin Belsebub on Euroopan unioni, jota Suomen poliitikot mielistelevät.

Toinen periaate on nationalismi. Monet pitävät nationalismia yhtenä syynä viime vuosisadan suuriin tragedioihin maailmansodista Bosniaan. Perussuomalaisten mielestä nationalismi on myönteinen aate. Se tarkoittaa järjestelmää, jossa jokainen kansallisvaltio pitää huolta omista kansalaisistaan. Globalisaatio vie kansallisvaltiolta valtaa. Siksi perussuomalaiset vastustavat sitä.

Kolmas periaate on arvokonservatismi. Perussuomalaiset eivät pidä homoliitoista tai muista ilmiöistä, jotka heidän mielestä vaarantavat yhteiskunnan perusrakenteet. Perusrakenteisiin kuuluvat perhe, armeija ja poliisi, monien mielestä myös kirkko.

Neljäs perusperiaate on monikulttuurisuuden vastustus. Siihen liittyy hyvin vahva taloudellinen ulottuvuus. Itse uskoin, että perussuomalaiset hyväksyisivät työperäisen maahanmuuton. Kerroin, että suomalaiset firmat tarvitsevat ulkomaisia työntekijöitä. Totesin, että ulkomaiset työntekijät eivät ainakaan ole sosiaaliturvan väärinkäyttäjä.

Sain täystyrmäyksen.

Ulkomaalaisia työntekijöitä ei haluta, koska he vievät suomalaisten työpaikat ja alentavat palkkoja. Jokainen ulkomaalainen insinööri, joka tekee töitä Suomessa, alentaa suomalaisen insinöörin palkkaa. Siksi stop työperäiselle(kin) maahanmuutolle.

Viides periaate on populismi. Perussuomalaisille populismi tarkoittaa politiikan ankkurointia kansan tahtoon, kansan tapoihin ja kansan rakastamiin ilmaisuihin. Se on elitismin vastakohta. Eliitti on johtanut Suomea ja Eurooppaa pitkään. Tulokset ovat kaikkien tiedossa: talouskriisiä ja kurjuutta. Nyt on kansan vuoro. Näin helppoa se on.

Tämä ideologinen patteri yhdistää perussuomalaiset muihin populistisiin liikkeisiin Euroopassa. Perussuomalaisilla on yhtymäkohta myös amerikkalaiseen Tea Party -liikkeeseen. Se yhtymäkohta on federalismin vastustus.

Teekutsuliikkeen kannattajat vastustavat Washingtonia samaan tapaan kuin perussuomalaiset vastustavat Brysseliä. Toinen yhtymäkohta on sosiaaliturvanationalismi. Euroopan populistit hyväksyvät sen, että valtio pitää huolen omista kansalaisistaan, USA:n populistit taas sen, että osavaltio pitää huolen omistaan. Ero on siinä, että Euroopan populistit vaativat korkeita veroja, USA:n populistit taas matalia veroja.

Mutta mitä tapahtuu, jos Suomesta tulee monikulttuurinen maa, jossa venäläiset, afrikkalaiset, muslimit ja hindut tekevät töitä suomalaisilla työpaikoilla ja heidän lapsensa käyvät suomalaisten lasten kanssa samoja kouluja?

Siinä tapauksessa perussuomalaiset todennäköisesti muuttavat veropolitiikkaansa dramaattisesti. He alkavat teeliikkeen tapaan vaatia mahdollisimman alhaisia veroja. Miksi? He eivät halua, että heidän verorahojaan käytetään muiden kuin suomalaisten tukemiseen.

Täyttääkö tämä rasismin määritelmän? Se riippuu määrittelijästä.