Tulevaisuuden työelämävalmiuksien perustukset valetaan nyt kodeissa

puheenvuoro 07.12.2018 06:00
tiina ristikari

Suomalaiset ovat ylpeitä laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, että perhetausta heijastuu koulumenestykseen, opintojen pituuteen ja mielenterveyteen.

Perhepolitiikalla on suuri vaikutus siihen miten kyvykästä työvoimaa meillä on tulevaisuudessa. Nyt keskustelu pyörii liikaa työllisyysasteen noston ja perhevapaauudistuksen ympärillä ja keskittyy väittelyyn siitä, onko lapselle parempi olla kotona vai varhaiskasvatuksessa.

Jotta työvoimamme pystyy 2040-luvulla vastaamaan globaalin markkinatalouden vaatimuksiin, tarvitsemme perhepolitiikkaa joka ehkäisee lapsiperheköyhyyttä, auttaa vanhempia sovittamaan perhe- ja työelämän toiveet yhteen ja tukee perheitä arkea kuormittavissa tilanteissa.

 

Syntyvyys laskee, ja jo lähivuosikymmeninä Suomessa voi olla vaikeaa saada riittävästi työvoimaa. Noin puolella peruskoulun varaan jääneistä nuorista on ollut mielenterveysongelmia. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyy mielenterveyssyistä melkein kaksi prosenttia ikäluokasta. Sen lisäksi, että nuoret pitää saada pysymään työkykyisinä, heidät on kyettävä kouluttamaan entistä pidemmälle. Jokaisella tulee kotitaustasta huolimatta olla valmiudet vähintään toisen asteen opintoihin.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Sisältö