Pentikäinen ja Rajala: Rypäleaseista vastuuton päätös

Mielipide 31.10.2008 12:10

Kansainvälinen rypäleaseita rajoittava sopimus allekirjoitetaan joulukuussa Oslossa. Suomi on jättäytymässä sopimuksen ulkopuolelle. Rypäleaseiden merkityksestä puolustukselle on keskusteltu paljon, mutta mitä sopimuksen torjuminen merkitsisi Suomen ulkopolitiikalle?

Suomella on YK:n peruskirjan mukainen oikeus puolustautua hyökkäystä vastaan, ja Puolustusvoimien asiantuntijoiden mukaan rypäleaseet tarjoavat siihen kustannustehokkaan välineen. Puolustusvoimien varastoissa rypäleaseet olisivat epäilemättä hyvässä tallessa.

Kansainvälisessä rypäleasesopimuksessa ei kuitenkaan ole kyse Suomesta, vaan niistä kymmenistä tuhansista siviileistä, joiden elämää maastoon jääneet rypäleammukset uhkaavat joka päivä. Ennen kaikkea kyse on ihmisistä, joita sopimus suojelee tulevaisuudessa.

Itse rypäleaseista on muistettava ensinnäkin se, että ammukset tappavat ja vahingoittavat siviilejä vielä vuosia konfliktin päättymisen jälkeenkin. Kolmasosa uhreista on tähän mennessä ollut lapsia.

Toiseksi rypälepommit lisäävät köyhyyttä ja estävät hauraiden maiden kehittymistä. YK:n kehitysohjelma UNDP on muistuttanut, että räjähtämättömät tytärammukset haittaavat maanviljelyä, karjankasvattamista ja ihmisten liikkumista usein jo ennestään köyhillä alueilla. Ammusten raivaaminen sitoo köyhien konfliktimaiden varoja, jotka pitäisi käyttää koulujen, terveysasemien ja teiden rakentamiseen. Libanonissa kesän 2006 konflikti saastutti neljäsosan viljelykelpoisesta maasta rypäleammuksilla ja miinoilla.

Kolmanneksi tehokkain keino suojella siviilejä tulevissa konflikteissa on kansainvälinen sopimus, joka kieltää nykyisten kaltaisten rypälepommien valmistuksen ja käytön. Tulokset Ottawan miinakieltosopimuksesta ovat olleet hyviä. Kiellettyjen miinojen valmistus ja kauppa on loppunut lähes kokonaan ja 40 miljoonaa varastoitua miinaa on tuhottu. Kattavaan sopimukseen kuitenkin tarvitaan myös Suomen panosta. Jos rikas Pohjoismaa Suomi jää ulkopuolelle, moni köyhempi maa voi hyvillä mielin seurata mukana.

Jättäytymällä rypäleasesopimuksen ulkopuolelle Suomi asettuisi jälleen kerran eri ryhmään kuin muut Pohjoismaat ja Länsi-Euroopan maat. Suomi liittyisi samaan ryhmään Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa. Nämä maat olisivat jatkossa Suomen kauppakumppaneita rypäleaseiden hankinnoissa.

Vanhasen hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen toimia ”aktiivisesti osana kansainvälistä yhteisöä kantaen osansa maailmanlaajuisesta yhteisvastuusta ja huolehtien omista vaikutusmahdollisuuksistaan”. Vaikutusmahdollisuuksia Suomi hakee muun muassa pyrkimällä YK:n turvallisuusneuvostoon vuosiksi 2013-14. Profiloituminen rypäleasesopimuksen vesittäjänä ei pyrkimyksiä varmasti edistä.

Puolustusvoimien komentaja Juhani Kaskeala totesi puheessaan 22. syyskuuta, ettei ole kuullut yhdenkään ulkomaisen poliitikon tai sotilaan ihmettelevän Suomen pidättyvyyttä miina- ja rypäleasekysymyksissä. Ääntä ovat Kaskealan mukaan pitäneet lähinnä pienet kansalaisaktivistiryhmät. Mikäli Suomen omissa sodissa olisi käytetty rypäleaseita nykyisessä mittakaavassa, maa ei olisi tästä vieläkään toipunut. Metsäteollisuutta ei olisi koskaan nykyisessä mittakaavassa syntynyt, koska metsät olisivat täynnä ammuksia. Keskuudessamme olisi kymmeniä tuhansia rampoja.

Puolustusvoimien edustajat tekevät työtään varautumalla kaikkeen – jopa hyvin epätodennäköiseen maahyökkäykseen – mutta kokonaisarvio on poliitikoiden tehtävä. Nyt tehtävä päätös on kokonaisuuden kannalta ikävä kyllä vastuuton.

Antti Pentikäinen on Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja ja Pasi Rajala YK:n kehitysohjelman Pohjoismaiden-toimiston apulaisjohtaja.

Teksti
Antti Pentikäinen
Pasi Rajala
SK 44/2008 (ilm. 31.10.2008)

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.