Pekkala: Kunnat saatava kuriin

SKnetin toimitus
Mielipide 15.8.2008 09:07

Kuntien työ ei ole tehostunut. Uusiin tehtäviin otetaan uusia ihmisiä, mutta palveluja ei tuoteta nykyistä tehokkaammin. Kuntien talous on valtion budjetin todellinen ongelma.

SK netti julkaisee katkelmia Juhani Pekkalan kolumnista, joka julkaistaan Suomen Kuvalehdessä tällä viikolla. Voit kommentoida tekstiä tässä blogissa.

Mitkä ovat olleet edellisen laman jälkeen Suomen suurimat ja merkittävimmät muutokset valtion budjetissa? Sellaiset muutokset, jotka ovat oikeasti muuttaneet budjetin sisäistä rakennetta.

Suuri muutos on tapahtunut kuntataloudessa. Kunnat ovat saaneet lisää tehtäviä, mutta ovat ne saaneet lisää rahaakin. Sitä paitsi kunnat voivat nyt päättää vapaasti, mihin rahansa käyttävät. Aikaisemmin niin ei ollut. Kun valtio antoi rahaa koulun rakentamiseen, se piti käyttää koulun rakentamiseen.

Kuntien asema on kuitenkin hyvin kaksijakoinen. Toiset menestyvät loistavasti, toiset käyvät henkisesti ahdistavaa selviytymistaistelua.

Nousukausi on näkynyt kuntataloudessa. Kuntien työntekijöiden määrä on noin 430000. Se on kasvanut tasaisesti. Kymmenen viime vuoden aikana joka kuudes uusi työntekijä on palkattu hallintoon, ei asiakastyöhön palvelemaan kuntalaisia. Näin kunnat ovat saaneet 10000 uutta byrokraattia.

Byrokratialla on paha tapa paisuttaa itse itseään, ja sen kuntatyöntekijät ovat kyllä huomanneet: suunnittelijoita ja raportin pyytäjiä riittää. Eikä siinä kaikki: kun byrokraatit saavat vahvan otteen, he vyöryttävät raporttien teon asiakastyötä tekeville ja ryhtyvät taas suunnittelemaan uusia tehtäviä – muille.

Kuntien suurin ongelma näyttää olevan se, että niiden työ ei ole tehostunut. Uusiin tehtäviin otetaan aina uusia ihmisiä, mutta ei ole oikeasti löytynyt tapaa, jolla palveluja tuotettaisiin nykyistä tehokkaammin.

Suurin mysteeri tässä on se, että kuntien monesti hyvin rasitetut työntekijät tuntevat tehostamisen oikeasti taakkana niskassaan. Koska tuottavuus ei kuitenkaan kasva, kunnissa on edessä järkälemäinen johtamisongelma.

Siinä on kuntien johdon ja eri ammattiliittojen iskut kestävä pähkinä särjettäväksi. Toistaiseksi ei olla oikein saatu edes säröä pähkinän pintaan.

Jos nykymeno kunnissa jatkuu, niihin pitää saada 2025 mennessä 60000 uutta työntekijää ja vielä 20000 lisää eläkkeelle lähtevien tilalle eli kaikki uudet työntekijät menisivät kunnalle töihin.

Näin ei voi käydä, eihän kunnilla ei ole tähän edes varaa, verotulot eivät riitä. Toiseksi Suomella ei ole varaa siihen, että kunnat imevät koko työvoimareservin.

Kuntien talous kääriytyy itsestään sellaiseen pakkopaitaan, että siitä ei pillereillä selviä. Käytöksen on myös pakko muuttua.

En ihmettelisi, jos lokakuussa kaikissa kunnissa ei löytyisi enää riittävästi hyviä ehdokkaita kuntavaaleihin, koska tarvittavat päätökset käyvät yhä vaikeammiksi. Kuka niitä haluaisi vastuullisesti tehdä? Neljän vuoden kuluttua olevat vaalit ovat vielä vaikeampi pala.

Tilanne tuntuu omituiselta, koska useimmilla on jo nyt sellainen tunne, että kunnat eivät pysty tarjoamaan niiden vastuulla olevia palveluita. Suomi on kuitenkin rikkaampi kuin koskaan ja veroja on kerätty enemmän kuin koskaan.

Väsyneille työntekijöille ja ärtyisille kuntalaisille on vaikea selittää, että nyt on ollut hyvää aika. Rahaa on käytetty enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kuntien menot ovat kasvaneet 7,6 miljardia euroa vuosituhannen alusta. Vuonna 2001 ne olivat 18 prosenttia bruttokansantuotteesta, nyt ne ovat 19,6. Ja bkt on sinä aikana kasvanut merkittävästi.

Sillä aikaa kun me kuntalaiset odotamme teknologian ratkaisevan vanhushuollon, terveyspalveluiden, sosiaalitoimen ja koulutuksen tehokkuusongelmat, joudumme myös miettimään, mitä voisimme itse tehdä ja mihin rahat oikeasti riittävät.

Eräässä Sitran tutkimuksessa on sanottu, että kallis energia ja ruoka muuttavat 1960-luvun luksustuotteet taas uudelleen luksustuotteiksi. Se voi olla edessä kuntien palveluissakin.

Teksti
Juhani Pekkala
SK 33/2008 (ilm. 15.8.2008)

Kirjoittaja on Suomen kaupan liiton toimitusjohtaja, joka on aikaisemmin toiminut päätoimittajana eri medioissa.

Keskustelu

Kuntien tehtäviin on vanhastaan kuulunut huolehtia 1) perusopetuksesta, 2) sairaanhoidosta, 3) köyhistä ja 4) vaikeiden aikojen huoltovarmuudesta. Tämä laaja alue hoitui pienissä kunnissa luottamusmiesten ja parin kanslistin voimin. Tietenkin palkkalistoilla oli myös suorittavia henkilöitä kuten kunnanlääkäreitä, opettajia, keittäjiä, huoltomiehiä, jne. Byrokratia oli kuitenkin ohutta. Kunnanvero oli 7 prosentin luokkaa. Hyvin meni silti.
Nykyään kunnanvero on usein lainoineen 20 prosentin luokkaa. Tehtävät ovat samat kuin ennen lisättynä erilaisilla vähempiarvoisilla hommilla. Palvelut eivät ole parantuneet sen 13 prosentin veronkorotuksen edestä. Nepotismi ja poliitiikka kukkii. Kunnanjohtajan palkka on samaa luokkaa kuin ison firman toimitusjohtajalla ilman käytännön vastuuta. Jos yksityisyrityksiä johdettaisiin kuten kuntia, johto olisi saanut oitis kenkää.
Olen joskus miettinyt onko tämä sitä sosialismia vai riistokapitalismia? Joka tapauksessa peevelin tyhmää. Kirvellä olisi töitä.

Mielestäni 2025 mennessä näin päässälaskien työmarkkina- kuntoon Suomessa tulee 800000 henkeä.Jos kunnat tarvitsevat heistä 80000 henkeä niin mihin laitetaan ne loput reilut 700000 henkeä?

Kun olimme hevos-pyörä-kansaa. Oli tärkeää päästä kunnan päättäjien tykö päivän matkan takaa. Nyt on tiet, autot, internetit. Silti sama määrä kuntia. Jos noudatettaisiin päivämatkaa, ei kuntia todellakaan tarvittaisi montaa. Mihin laitettaisiin ylimääräiset kunnanjohtajat ja muut valtuutetut? Eivät he itseään noki.