Pekkala: Elämää suuremmat aukiolot

Mielipide 26.11.2008 13:11

Kaupan aukioloajoissa on kyse siitä, miten kuluttajia voisi palvella paremmin. Alustava linjaus ei toteutuessaan murra suomalaista elämänmuotoa eikä yhteiskuntarakennetta.

Kirjoitus on Suomen kaupan liiton toimitusjohtajan Juhani Pekkalan kolumni, joka julkaistaan tämän viikon Suomen Kuvalehdessä (SK 48/2008, ilm. 28.11.2008). Poikkeuksellisesti kirjoitus julkaistaan kokonaan SK:n verkkopalvelussa. Voit kommentoida tekstiä tässä blogissa.

Hallituksen iltakoulu linjasi viime viikolla, että kaupat voisivat olla sunnuntaisin auki ympäri vuoden. Uusi liikeaikalaki sallisi myös täysin vapaan aukiolon alle 400 neliön ruokakaupoille.

Erikoistavarakaupat ja yli 400 neliön kaupat voisivat olla auki sunnuntaisin kello 12 eteenpäin. Yritysten ja työntekijöiden kanta on se, että kauppoja on turha avata alle kuudeksi tunniksi. Alun perin hallitus on esittänyt neljän tunnin sunnuntaita.
Hallituksen peruslinjaukset ovat merkittäviä, vaikka yksityiskohdissa on vielä paljon sopimista.

Merkittävää on myös se, että esityksen takana on työntekijöitä edustava Pam ja työnantajia edustava Suomen kaupan liitto. Kirjoitan tässä myös omassa asiassani, koska olen Kaupan liiton toimitusjohtaja.

Työmarkkinaosapuolilla on siis asiasta yhteinen näkemys, ja sopimuksesta pidetään kiinni. Periaatteessa kauppa on sitä mieltä, että aukioloaikoja ei pitäisi rajoittaa mitenkään. Se olisi tasapuolisinta, koska sääntelyllä ei vaikutettaisi kilpailutilanteeseen.

Esitykset uusista aukioloajoista ovat tulossa eduskunnan päätettäväksi ensi helmikuussa. Laki tulisi voimaan sen jälkeen.

Nyt suuret kaupat voivat olla sunnuntaisin auki touko-elokuussa ja marras-joulukuussa. Alle 400 neliömetrin kaupat voivat tehdä kauppaa sunnuntaisin ympäri vuoden.

Takaisin peruskysymykseen. Tuntuu siltä, että kaupan aukioloajat ovat elämää suurempi asia Suomessa. Vaikka yhteiskunnan rytmi ja kulutustottumukset muuttuvat, kaupan aukiolo on kuin tabu, johon ei saa koskea. Keskustelu nostaa pintaan tunteet ja ennakkoluulot.

Aukiolokeskustelussa sekoittuvat lähes kaikki asiat perheiden yhteisestä ajasta, kasvatuksesta, uskonnosta ja kulutuskriittisyydestä lähtien.

Tietenkin kauppa on yksi kaikkein tärkeimmistä ja näkyvimmistä toimialoista. Jos kaupat ovat auki, ihmiset ovat liikkeellä. Kauppa rytmittää arkea ja viikonloppuja.

Tästä huolimatta kaupalle ei pidä antaa liian suurta merkitystä – eikä vastuuta.

Peruslähtökohta pitäisi olla, että asiakkaat ja perheet menevät ostoksille silloin, kun se heille parhaiten sopii. Kauppiaat tuntevat asiakkaansa ja tietävät, milloin he ovat liikkeellä. Eduskunta ja työmarkkinajärjestöt tuntevat asiakkaiden liikkeet huomattavasti heikommin.

Yhteiskunnan rytmi muuttuu kohti 24/7-yhteiskuntaa, jossa palveluja käytetään muulloinkin kuin normaaleina virastoaikoina. Tälle trendille ei voi mitään. Vaikka kaupat eivät olisi auki, kuluttajat voivat vierailla verkkokaupoissa milloin haluavat. Sitä ei voi kukaan estää.

Kirkko on huolestunut sunnuntairauhan rikkoontumisesta ja miettinyt myös jumalanpalvelusaikojen siirtoa.

Edelleen sunnuntaiaamuna isot kaupat ovat kiinni. Kirkkorauha on otettu huomioon, samoin lauantain saunarauha.

Tässäkin maailma on muuttunut; kirkkoon pääsee muulloinkin kuin sunnuntaiaamuisin. Saunassa on jo totuttu käymään milloin vaan.

Aukiololinjaus on merkittävä, mutta voi olla, että viiden vuoden kuluttua se tuntuu riittämättömältä. Verkko ja muut innovaatiot ajavat sääntelyn ohi. Luovat yritykset löytävät aina uusia malleja, joita voidaan kokeilla ja joilla vastataan asiakkaiden tarpeisiin.

Koko aukiolokeskustelun omituisin piirre on ollut se, että kaikkien muiden puolesta on jaksettu puhua ja perustella, mutta asiakkaat ovat jääneet taka-alalle. Heitä vartenhan kaupat ovat auki, ja he pitävät kaupat pystyssä. Heidän rahoillaan maksetaan kaupan henkilöstön palkat, kaupan kulut ja investoinnit.

Koska asiakkaat eivät ole vielä päässeet keskustelun ytimeksi, se todistaa, että Suomella on vielä pitkä matka palveluyhteiskunnaksi. Parannusta on tapahtunut paljon, mutta matkaa on kuljettavana.

Kauppojen laajentuva aukiolo on myös hyvä uutinen Suomen kansantaloudelle. Se tuo pelkästään ruokakauppaan tuhat henkilötyövuotta lisää. Jos talous ei aivan romahda, erikoiskauppaan voi tulla saman verran lisää.

Jos ensi vuoteen osuu paljon lomautuksia ja irtisanomisia, voi ostovoiman kasvu hyytyä, joka taas vaikuttaa kaupan kannattavuuteen. Se vaikuttaa työllisyysnäkymiin.

Kaikesta huolimatta aukiolojen laajentaminen on paras työllisyysuutinen pitkään aikaan.

Kauppa ei ole ollut yksimielinen aukioloista. Pienet erityiskaupat pelkäävät, että ne eivät pysty pitämään kauppaa auki yhtä pitkään kuin suuremmat ketjut. Varsinkin sunnuntaityö on kallista.

Suuri huolenaihe on ollut myös kauppakeskusten ”pakkoaukiolo”. Pienet pelkäävät, että he eivät voi pitää kauppaa kannattavasti auki yhtä pitkään kuin koko kauppakeskus on auki.

Kauppakeskusyhdistys on jo ilmoittanut, että keskukset voivat joustaa ainakin sunnuntain aukioloissa. Se on hyvä, sillä pienet myymälät tuovat oman lisänsä keskusten palveluihin.

Pienet kaupat ovat lähteneet siitä, että niiden asema säilyy parhaiten silloin, kun aukioloa, erityisesti sunnuntain aukioloa rajoitetaan.

Toivotaan, että pienemmät kaupat pystyvät kehittämään sellaisia konsepteja, jotka perustuvat vielä enemmän palveluun, tuotevalikoimaan ja asiakassuhteisiin kuin aukioloon. Asiakkaan näkökulmasta ne ovat olennaisia asioita.

Yleensä kilpailu paranee vapauksilla, ei rajoituksilla.

Kansainväliset esimerkit kertovat, että erikoiskaupat menestyvät juuri siksi, että voivat olla auki myöhemmin kuin muut. Maailmalta tiedetään jo esimerkkejä, joissa nuoriso käy iltaisin kaupoissa katselemassa tuotteita ja ostavat ne sitten verkosta. Kauppa muuttuu näyteikkunaksi. Tämä trendi tarjoaa uusia mahdollisuuksia ainakin suuremmissa kaupungeissa.

Kauppa on suurimpana palvelutoimialana se, jonka rakenteen päälle kehitetään uusia palveluita. Ne voivat olla rahoitusta, postia, ravintoloita, hyvinvointia. Siksikin on järkevää, että kauppojen aukiolo on mahdollisimman vapaata. Se antaa mahdollisuuksia uusille ideoille ja ajatuksille.

Suomalainen keskustelu on ongelmakeskeistä. Seuraavina kuukausina käydään suurta keskustelua siitä, mitä ongelmia kaupan laajentuva aukiolo aiheuttaa.

Olisi virkistävää, jos voitaisiin samalla myös keskustella siitä, mitä vaihtoehtoja se tuo kuluttajalle ja miten se parantaa kauppojen mahdollisuuksia kehittää uutta liiketoimintaa.

Ne olisivat raikkaita avauksia taantumaan liukuvassa Suomessa.

Kirjoittaja on Suomen kaupan liiton toimitusjohtaja, joka on aikaisemmin toiminut päätoimittajana eri medioissa.

Teksti
Juhani Pekkala
SK 48/2008 (ilm. 28.11.2008)

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.