Päivi Lipponen: Lapin yliopistoa vahvistettava

Mielipide 29.11.2009 17:01

Arktisen alueen kehityksen ymmärtäminen edellyttää mielikuvakartan vääntämistä. Jos pohjoisnapa sijoitetaan kartan keskiöön, niin Suomi on arktisen alueen ytimessä Venäjän, Norjan, Ruotsin, Islannin, Grönlannin, Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa.

Tähän asti pohjoiset merialueet ovat olleet merkityksellisiä lähinnä sotilaallisessa mielessä. Edelleen alueella partioi yhdysvaltalaisia, brittiläisiä, ranskalaisia ja venäläisiä ydinsukellusveneitä. Edelleen ohjusten lentoreitit kulkevat alueen yli. Venäjän vuoteen 2025 ulottuvaan varusteluohjelmaan sisältyvät ydinaseet. Se merkitsee Kuolan niemimaan tukikohtien merkityksen säilymistä.

Ilmastonmuutos, energian saatavuus ja globaalin talouden laajeneminen nostavat arktisen alueen mielikuvakartan myös poliittisen päätöksenteon keskiöön. Pohjoisnavan jääpeite on sulanut nopeaa tahtia. Jään sulaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta, sillä avoin meri imee ja varastoi lämpöä.

Uusi teknologia mahdollistaa arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntämisen. Venäjän talous on vielä hyvin kauan luonnonvaratalous. Venäjällä valmistellaan Jamalin niemimaan suurten kaasuvarojen ja Barentsinmeren tokmanovskojen kaasukentän käyttöönottoa.

Maailmankaupasta kuljetetaan meritse noin 90 prosenttia. Alusten määrän arvioidaan nousevan 2020-luvun lopussa 50 000:een. Arktisen alueen jääpeitteen sulaminen merkitsee pohjoisten merireittien avautumista. Koillisväylä ja Luoteisväylä tarjoavat kaksi merkittävää kilpailuetua: ne ovat lyhyempiä ja kulkevat kaukana maailman nykyisistä kriisipesäkkeistä. Koillisväylä voi avautua ympärivuotiseen käyttöön jo 5–10 vuoden kuluttua.

Arktisen alueen kehitys luo uusia haasteita alueen hallinnolle ja alueen kestävälle kehitykselle. Näihin haasteisiin Suomi voi tarjota tietoa kumppanuuden kautta. Suomen tulee olla aktiivinen tekijä ja osallistuja arktisen alueen kehittämisessä. Erityisesti Venäjän talous avaa suomalaiselle osaamiselle suuret mahdollisuudet. Suomen telakkateollisuudella on vahva arktisen osaamisen perinne. Nyt tarvitaan tutkimus-, tuotekehitys- ja pilottihankkeita osaamisen vahvistamiseksi. Suomen ja Venäjän yhteistyön perinne saisi uuden alun yhteisistä tutkimusprojekteista, logistiikka- ja kuljetuskumppanuuden parantamisesta.

Suomessa on nähtävä ajoissa Barentsin alueen vahvistuminen. Suomen puolelle on rakennettava infrastruktuuria, kun Murmansk ja Kirkkoniemi nousevat uusiksi rotterdameiksi. On tärkeää varmistaa, että Suomi pääsee syntyvän talouskasvun imuun.

Norjassa on laadittu High North -strategia, jossa Norjan strategiset ja taloudelliset intressit liitetään yhteistyöhön Venäjän kanssa. Suomelle on laadittava oma arktinen strategia samankaltaiselta perustalta. EU:n komissio selvittää Itämeri-yhteistyön ja pohjoisten alueiden yhteistyön rakennetta monine neuvostoineen. Sitä on yksinkertaistettava ja tehostettava.

Lapin yliopisto ja Arktinen keskus ovat uranuurtajia arktisessa osaamisessa. Arktinen keskus on monitieteinen tutkimus- ja tiedekeskus, joka kouluttaa arktisen alueen ja globaalin muutoksen asiantuntijoita. Se on asiantuntija Arktisen neuvoston ja Barentsin Euroarktisen neuvoston työssä.

Valitettavasti Arktisen keskuksen rahoitustilanne on vaikeutunut. Alasajon sijasta Arktisesta keskuksesta on rakennettava entistä dynaamisempi. Sen tulee verkottua aktiivisesti niin Suomen kuin Norjankin ja Venäjän sekä muiden pohjoista tutkimusta harjoittavien yliopistojen kanssa. Tavoitteena on oltava, että Suomen Arktisen keskuksen toiminnot muodostavat Euroopan arktisen tietokeskuksen.

Teksti Päivi Lipponen
Kirjoittaja on kansanedustaja (sd) ja filosofian tohtori.