Ongelmat eivät aina tule yllättäen
Suomi teki ensimmäisen kansallisen riskiarvion vuonna 2015. Yhteiskunnan normaalin toiminnan uhkia oli kyllä arvioitu aiemminkin, mutta velvoite kolmen vuoden välein päivitettävästä arviosta tuli EU:lta.
Riskien pohtiminen on usein synkistelyä, jonka ihmismieli siivoaa nopeasti pois näkyvistä. Siksi on hyvä katsoa, mistä meitä varoitettiin viisi vuotta sitten.
Sisällysluettelossa ensimmäisenä ovat ongelmat energian saatavuudessa, joten ainakin siltä murheelta on vältytty. Sitten alkaa tutumpi osuus.
Jo toisena kohtana luettelossa ovat ”kybertoimintaympäristön riskit”. Otsikon alle kuuluvat niin rikollisuus kuin ongelmat tietoturvassa.
Viime päivät ovat osoittaneet, mitä tämä voi tarkoittaa käytännössä. Kävi ilmi, että yksityinen psykoterapiakeskus Vastaamo oli joutunut tietovarkauden kohteeksi. Varsinaisia uhreja ovat kuitenkin ihmiset, joiden henkilökohtaiset tiedot ovat nyt rikollisten käsissä ja kiristyksen välineinä.
Vastaamo-skandaali: Uhriksi joutunut kansanedustaja vaatii lakimuutosta, Vastaamo tuskin siirtyy A-luokan järjestelmään jatkossakaan
Miljoonan kuoleman kysymykset: Koronaviruksesta on röykkiöittäin tutkimustietoa – mutta vieläkään emme täysin ymmärrä sitä
Kuntavaaleja ei lykätä koronan takia, sanoo oikeusministeri Henriksson – Vaaleja piristävät suurten kaupunkien pormestarikamppailut
