Ovatko Sotšin talviolympialaiset vaarassa?

Mielipide 24.8.2013 12:00

Seksuaalisten vähemmistöjen kohtalo Venäjällä horjuttaa kansainvälistä urheiluyhteisöä. Suomessakin tunnettu brittinäyttelijä Stephen Fry on esittänyt, että Sotšin olympiakisoja pitäisi boikotoida sillä perusteella, että Venäjä näyttää kiihdyttävän kampanjaansa maan seksuaalivähemmistöjä vastaan.

Fryn elokuun alussa lähettämä avoin kirje vertaa Venäjän nykytilannetta ja erilaisten vähemmistöjen kohtelua vuoden 1936 olympiakisoihin natsi-Saksassa. Fry perusteli vetoomustaan viittaamalla seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvien urheilijoiden turvallisuuteen sekä väittämällä, että Venäjä on tekemässä seksuaalivähemmistöistä ”syntipukkeja”.

Venäjän ja lännenkin kannalta Fryn esittämä vetoomus kisojen siirtämisestä Venäjältä on äärimmäisen kiusallinen. Presidentti Vladimir Putin teki henkilökohtaisesti näyttävän kampanjan kisojen takia, ja Venäjä on investoinut niihin todella paljon. Venäjä on jo kiireesti reagoinut boikottiuhkaan: maan sisäasianministeriö on vakuuttanut, että kisoissa ei tulla diskriminoimaan homourheilijoita.

Sisäministeriö on kuitenkin todennut, että se tulee suojelemaan lapsia ”ei-traditionaalisten seksuaalisuhteiden propagandalta”. Venäjän viranomaisten mukaan ongelmia ei tule jos ”ei-traditionaalisesti suuntautuvat urheilijat eivät harjoita aktiviteettejaan eivätkä harjoita provosointia ja ottavat rauhallisesti osaa olympialaisiin muiden kanssa”.

Venäjän kannalta boikotti tai peräti peruuttaminen merkitsisi kirvelevää arvovaltatappiota. Venäjä ei haluaisi millään uusia Moskovan tynkäkisojen kaltaisia olympiakisoja. Vielä peruuttaminen ei ole todennäköinen vaihtoehto. Iso-Britannian pääministeri David Cameron on ollut penseä ajatukselle kisojen siirtämisestä. Samoin esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ei ole pitänyt boikottia tarpeellisena.

Maailman poliitikoista vain meidän kulttuuriministerimme Paavo Arhinmäki (vas) uskalsi ottaa kantaa Moskovassa Venäjän seksuaalivähemmistöjen puolesta. Valitettavasti Arhinmäki niinsanotusti ”istui tuleen Suomen hallituksen kalsongeilla” eikä kertonut tempauksestaan edeltä käsin hallitustovereilleen. Moraalin osoittamisen hinta - jälkien siivoaminen - jätettiin tyynesti muiden kannettavaksi.

Kiistan perusongelma on siinä, että Putinin Venäjä ei aio edes höristää korviaan olympialaisiin liitettyjen vaatimuksien edessä. Tarvetta siihen ei ole. Toisin kuin Pussy Riot -kiistassa tai anti-Magnitski-lainsäädännössä, venäläisten enemmistö seisoo päättävästi traditionaalisten arvojen takana.

Tiedossa ei ole edes kosmeettisia muutoksia. Hitlerin Saksa pyrki edes ”silmänpalveluun” ja siivosi pahimpia antisemitistisiä vainoja ennen olympialaisia. Kisojen aikana natsitoimittajat pyrkivät luomaan kuvan ”suvaitsevasta” Berliinistä.

Nyt näyttää siltä, että Putin ei halua kuunnella ketään eikä mitään. Kuten Vedomosti-lehden kommentaattori Maksim Glikin totesi, kyse on samanlaisesta reaktiosta kuin on uhmailevalla lapsella. Putin näyttää yhä vähemmän olevan kiinnostunut siitä, mitä lännessä sanotaan tai puhutaan. Ajatus, että läntiset seksuaalivähemmistöt kykenisivät boikotin organisoitiin, on sietämätön, mutta nyt kyse on poliittisesta arvovallasta.

Suomen kannalta olisi mielenkiintoista tietää mitä me tekisimme, jos läntinen maailma tekisi päätöksen boikotista.