Öljy ja kaasu innoittivat arktiseen yhteistyöhön – kuten ympäristönsuojelukin

PUHEENVUORO: Taloudelliset ja kaupalliset motiivit on unohdettu juhlapuheissa, kirjoittaa Justiina Dahl.

Profiilikuva
arktinen alue
Teksti
Justiina Dahl
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kahdeksan arktisen valtion (Suomi, Ruotsi, Islanti, Venäjä, USA, Tanska, Kanada ja Norja) yhteistyöelimen, Arktisen neuvoston, käytännön työn kivijalka on Arktinen ympäristösuojelustrategia.

Toisin kuin sen menestystä juhlistavat puheet antavat ymmärtää, Suomea ei 1980-luvun lopussa ajanut arktiseen yhteistyöhön pääasiallisesti huoli haavoittuvan arktisen ympäristön tilaa kohtaan.

Yhteistyön alku ajoitetaan yleisesti Mihail Gorbatšovin lokakuussa 1987 Murmanskissa pitämään puheeseen. Sen keskeiset teemat olivat turvallisuus, talous, tiede, ympäristönsuojelu ja merenkulku.

Arktiseen ympäristönsuojelustrategiaan johtaneesta ”Rovaniemen prosessista” puhuttaessa annetaan usein se kuva, että Gorbatšov tai Suomen ulkoministeriö olisivat lähestyneet näitä aiheita erillisinä. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa.