Nykyajan amis on aktiivinen osa yhteiskuntaa

Mielipide 25.1.2013 16:00

Tuomas Suolahti esitti tiistaina 22.tammikuuta Suomen Kuvalehden blogissaan, etteivät ammattiin opiskelevat ole aktiivisesti mukana vaikuttamassa yhteiskuntamme kehitykseen. Lisäksi Suolahti julisti, ettei ammattiin opiskelevilla ole valtakunnallista edunvalvojaa saatikka laajempaa kompetenssia osallistua omien oikeuksien puolustamiseen. Hän siis käytännössä kyseenalaisti Suomen nykyisten ja tulevien ammattilaisten aseman ja ryhmän olemassaolon yhteiskunnassamme.

Vaikka näyttöä peruskoulujärjestelmämme sekä lukiokoulutuksemme vahvasta sivistävästä roolista on laajalti olemassa, Suolahden otsikointi vie ensimmäisellä faktavirheellään ja viittauksillaan Wikipediaan uskoa edellämainituihin. Suomen koulutusjärjestelmän rakennemuutoksien myötä 90-luvulla ammattikoulu -nimikkeet vaihdettiin ammattioppilaitoksiin, jolloin myös ammattitutkintoa suorittavia nuoria alettiin kohdella opiskelijoina. Ammattikoululaisia ei ole ollut olemassa siis kohta jo kahteen vuosikymmeneen.

Ammattiin opiskelevien edunvalvonta elää ja voi hyvin. Se täytti juuri 25 vuotta Ammattiin Opiskelevien Liitto -SAKKI ry:n vuosijuhlien merkeissä. Liittomme tärkein tavoite on ajaa ammattiin opiskelevien etuja, ylläpitää ammatillista ylpeyttä ja turvata amisten tulevaisuuden näkymä. Toimintamme yltää paikallisista oppilaskunnista ministeriöiden kautta aina kansainväliselle tasolle asti. Näkyvyyden puutteesta ei voi enää valittaa, tuottihan viime vuoden Arvostusta Amiksille! – marssimme satoja mediaosumia ympäri maata. Amisten etujen puolustamisen on laajentunut 2000-luvulla myös toisen edunvalvontajärjestön Suomen Opiskelijan-Allianssi – OSKU ry:n perustamisen myötä.

Jos ammatillisen koulutuksen suosiosta tai näkyvyydestä puhutaan todistavat tilastot sen elävän omaa kultaista nousukauttaan. Tänä vuonna täysi-ikäistyvästä sukupolvesta puolet valitsi ammatillisen koulutuksen ja lukiosta valmistuvistakin hieman alle viidennes jatkaa kouluttautumalla amiksessa. Erilaisia koulutusohjelmia oli vuonna 2008 valittavana 120 erilaista. Nykypäivän nuoret tajuavat laajan ammattitutkinnon tärkeän arvon ja tarpeen tulevaisuuden haastavien työmarkkinoiden kentällä.

Vai eikö amiksista voi tulla osa valkokauluksista sikariporrasta? Nykyinen työministeri Lauri Ihalainen on koulutukseltaan kirvesmies. Mika Häkkinen opiskeli autonasentajaksi. Suomen parhaimpiin kokkeihin lukeutuvan Hans Välimäen tuntevat kaikki. Aki Kaurismäki on harmitellut, että olisi mieluimmin opiskellut konkreettisia amiksessa kuin istunut yliopistossa. Istuva kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäkikin on ollut uransa alkupuolella töissä SAKKIssa. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Vaikka koulutuksen periytyminen ja tuloerot ovat Suomessa kasvaneet pystyy ammatillisen koulutuksen saanut elämään silti täysillä yhteiskunnan jäsenenä.

Tuomas Suolahden aivoitus ammattiin opiskelevien maailmasta jäi ainakin minulle arvoitukseksi. Siksi palkitsenkin hänet amisten kulttuuri- ja mielipidelehden UBIKin kahden vuoden ilmaistilauksella!

Lue myös

Lue listää amiksien toiminnasta: www.sakkinet.fi ja seuraa sosiaalisessa mediassa https://www.facebook.com/ammattiinopiskelevat.