Nokia on suuruutensa vanki

Tuomo Lappalainen
Mielipide 7.3.2009 09:38

Nokian toimitusjohtajan Olli-Pekka Kallasvuon kommenttiin ei ole mitään lisättävää.

”Suomessa Nokian imago on saanut tässä tahroja”, Kallasvuo totesi Ylen A-plussan haastattelussa 25. helmikuuta. Samana päivänä eduskunta löi lukkoon kiistellyn sähköisen viestinnän tietosuojalain – Lex Nokian – sisällön. Siihen Kallasvuokin viittasi.

Julkisuudessa on jo viikkoja keskusteltu pääasiassa siitä, miten laki on syntynyt: kuka uhkasi ja mitä, kuka painosti ja ketä, vai onko kukaan ylipäätään tehnyt mitään normaalista poikkeavaa. Sekä lähtöolettamus että johtopäätös on melkein aina ollut sama: koko laki on tehty mittatilaustyönä Nokian tarpeisiin ja vaatimuksesta.

Kuitenkin Nokian käyttämistä keinoista on olemassa vain erilaisia aihetodisteita, ei varmaa näyttöä. Ainoa rysän päältä kiinni jäänyt painostaja on Suomen Kuvalehden verkkosivuilla paljastettu EK:n lakiasiainjohtaja.

Silti kenellekään ei ole vielä tullut mieleen kutsua uutta lakia Lex Laatuseksi.

Nokia on kokonsa vanki.

Mauno Koivisto tuskaili aikoinaan, kuinka vaikeaa oli löytää presidentin pakista niin pientä vasaraa, ettei sen isku olisi tuntunut moukarin jysähdykseltä.

Kallasvuon johtamalla yhtiöllä on sama päänvaiva. Se on Suomen oloissa niin iso toimija, että jokainen sieltä kuuluva pienikin risahdus täyttää helposti koko mediakentän.

Yhtiö on kuitenkin toiminut juuri päinvastoin kuin Koivisto. Nokian brändinvartijat ovat nostaneet hirveitä älämölöjä sellaisistakin pikkuasioista, joita harva olisi muuten edes huomannut. Maailmanliigan pelaaja on lähtenyt vapaaehtoisesti mukaan maakuntasarjan mutapainiin, missä sillä ei ole ollut mitään voitettavaa.

Siitä maksetaan nyt hintaa.

Lex Nokia -nimi on ollut medialle herkkupala, koska Nokia vartioi niin pikkutarkasti julkisen kuvansa siloisuutta. Missä tahansa yhteisössä härnätään eniten sitä, jonka tiedetään herkimmin ärsyyntyvän. Monien toimittajien silmissä Nokia on juuri tällainen tiukkapipoinen niuhottaja.

Helsingin Sanomien jutut tietosuojalaista ovat vielä vahvistaneet tätä kuvaa.

Hesari on perustellut anonyymien lähteiden käyttöä sillä, että lehden haastattelemat ”painostuksen uhrit” eivät halunneet kommentoida Nokian toimintaa omalla nimellään.

Se jos mikä on huonoa mainosta yhtiölle, jonka pitäisi päinvastoin olla rakentamassa avointa yhteiskuntaa.

Keskustelu

Millä tavalla Nokia on ollut rakentamassa avointa yhteiskuntaa? Eihän Nokia ole julkisesti lainkaan julistautunut irti Lex Nokian sisällöstä vaan vain yritykseen kohdistuneista väitteistä, joiden mukaan se on painostanut päättäjiä lain taakse. Tämä on tärkeä ero, joka toimittajalta jää näkemättä.
Mielestäni Nokia on vain yksi monikansallinen yritys, jonka perimmäisenä tehtävänä on vain ja ainoastaan tehdä rahaa omistajilleen. Jos ja kun rahan ansainta törmää ihmisoikeuksiin, suuryritykset jatkavat rahan ansaitsemista. Toimintamalli näkyy hyvin juuri Lex Nokiassa ja sanan- ja yksilönvapauden rajoittamisessa.
Julkinen keskustelu Lex Nokiasta on kuitenkin tervetullutta. Ainoa mikä vaikuttaa yritysten käyttäytymiseen on niiden imago kuluttajien silmissä. Ja siihen ei niinkään vaikuta eri järjestöjen kannanotot tai paheksunta vaan mediassa ja ennen kaikkea median esittämä kritiikki. Toivotaan, että tästä seuraa lopulta Nokialle hyvää, kun se ymmärtää sanoutua irti toimista, jotka uhkaavat perustuslain takamaa sanan- ja yksilönvapautta.

Suuruutensa vankina Nokia vetää puoleensa paitsi lahjakkaimpia myös muilla perusteilla isojen poikien seuraan haluavia.

Perin tavallisen olosista lähtökohdista Jorma Ollilan aikana eturiviin kovalla työllä kivunneiden tilalle on hissun kissun noussut perinteisemmän ”pappa betalar”- kulttuurin edustajia.

Minkälainen vaikutus sillä lieneekään luovuuteen?

Nokia on profiloitunut Saksassa karavaani-kapitalismistaan .Muutto Bochumista Romaniaan maksoi satoja miljoonia euroja. Romaniassa he maksoivat tonttimaastaan 400-kertaisen hinnan muihin maakauppoihin verrattuna samalla alueella.
Romania on hyvin kehittymätön valtio ja väitetään,että se on rikollisten vallassa Bulgarian ja Ukrainan tapaan. Nokian imagotappio Saksassa on megaluokkaa.
Nokia maksoi pienestä navigaatio-ohjelmia tekevästä firmasta USA:ssa miljardeja. Se tuntuu puusta katsoen rahan polttamiselta. Tämäkin on imagotappio.
Lex-Nokia on näihin verrattuna mitätön asia.