Monikulttuurisuus on taito nähdä maailma toisen silmin

Mielipide 14.8.2015 04:30
Tommi Laitio
Suomen Kuvalehti - avatar
Suomen Kuvalehti

Helsingin nuorisotyössä joka kolmas kohtaamamme nuori puhuu kotona muuta kuin suomea tai ruotsia, esimerkiksi viroa tai arabiaa. Joka neljäs kesätyöntekijämme oli muunkielinen. Muunkielisten osuus Helsingin väestönkasvusta on ollut jo pidempään yli 60 prosenttia.

Viime aikojen monikulttuurisuuspuhe tuntuu siksi erikoiselta. Keskustelu on puolesta/vastaan-väittelyä asenteista. Monikulttuurisuus ei ole enää valinta. Se on todellisuutemme.

Jos halutaan muuttaa asenteita, on ensin lisättävä kokemuksia ja taitoja. Yhteinen jalkapallojoukkue tai pihakeinu kokoavat erilaisia ihmisiä tekemisen ympärille. Monikulttuurisuudesta tulee onnen edellytys, kun ”ne” ovat naapureitamme ja lastemme valmentajia.

 

Hyvä monikulttuurinen elämä ei tapahdu itsekseen. Nuorisotyössä lähestymme sitä taitona – kuten viulunsoitto tai puutyöt. Tarvittava taito on empatia eli kyky nähdä maailma toisten silmin. Empatia on eri asia kuin sympatia, jossa vertaamme esimerkiksi nuoren rasismin kokemusta omaan nuoruuteemme. Empatia on oman kokemuksen työntämistä sivuun ja keskittymistä ymmärtämään. Empatia auttaa käsittämään, että sama kaupunki tai tilanne voidaan kokea toisin. Empatialla oppii enemmän.