Millainen on digitaalinen Suomen Kuvalehti vuonna 2017?

Profiilikuva
Angry Birds
Teksti
Juho Salminen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kaksi vuotta sitten iPadin piti pelastaa kustannusala. Angry Birdsistä tuli hitti, tablettilehdistä ei. Nyt digijulkaisut hakevat uutta suuntaa. Mitä seuraavaksi?

Tulevaisuutta voi yrittää hahmottaa katsomalla menneeseen. Viisi vuotta sitten netin uutissivustojen kasvu oli alkanut, joku tunsi jo Facebookin, hyvin harvalla oli kunnon älypuhelin.

Vielä silloin aika yleinen ajatus oli, että netistä ei lueta mitään pitkää ja syvällistä. Käsitys osoittautui vääräksi. Verkkolukemisen kulttuuri on kehittynyt. Netistä haetaan edelleen viihdeuutisia ja kissavideoita, mutta myös entistä enemmän tiukkaa asiaa ja niin sanottua hidasta journalismia.

Tablettijulkaisut ovat jääneet kahden kulttuurin, verkkomaailman ja painetun lehden, väliin. Arvioidaan, että isoista aikakauslehdistä vain The Economist on menestynyt digitaalisella versiollaan.

Uskaltaudun ennustajaksi. Viiden vuoden päästä tälle voi vapaasti nauraa. Millainen on digitaalinen Suomen Kuvalehti vuonna 2017?

Sen ytimessä ovat hyvät jutut. Syvälliset, hyvin kirjoitetut artikkelit ja niiden luettavuus on digijulkaisun ydinasia. Tämä korostuu, sillä sanomalehdet lähestyvät tarjonnallaan aikakauslehtiä, yhä useammin tablettiversioillaan.

Se on laiteriippumaton. Mikä sähköläpyskä ihmisten taskuista ja laukuista silloin löytyykin, sillä digilehti myös toimii. Joka laitteelle erikseen tehdyt sovellukset ovat jääneet alakynteen. Laiteriippumattoman tekniikan alkukankeudet on selätetty.

Tekstin lisäksi digilehdessä on harkitusti muun muassa ääntä, videota ja interaktiivista grafiikkaa. Jutun yhteydessä voi seurata sen kirjoittajaa sosiaalisessa mediassa. Moni toimittaja on brändi. (Vuonna 2017 brändi-sanalle on keksitty hyvä suomenkielinen vastine.)

Digilehti on nykyistä tiukemmin kiinni ajassa ja toisaalta historiassa. Tämä tarkoittaa, että artikkeleita voi syventää ajankohtaisilla uutisilla ja arkistohaulla samasta aihepiiristä. Lukija saa myös valita, lukeeko juttunsa höysteiden kanssa vai ilman. Mediaähkyn vaivaamat haluavat digijulkaisultakin rauhoittumista.

Ja mikä onkaan tällaisen julkaisun pahin kilpailija? Saman lehden paperinen versio.