Matti Huutola: Yritysten yhteiskuntavastuu vähenee

Profiilikuva
Matti Huutola
Teksti
SKnetin toimitus
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tukien takaisinmaksuaikaa tulisi pidentää, kirjoittaa SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja.

Suomalainen yhteiskunta on ollut varsin antelias yrityksiä kohtaan. Erilaisia investointi- ja kehittämistukia on myönnetty, ja niiden tavoitteena on ollut parantaa suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä. On toivottu, uskottu ja vielä kovemmin jopa rukoiltu, että veronmaksajien tukien saajat ottaisivat laajasti huomioon myös yhteiskunnan tarpeet. Myös ay-liike on olettanut, että yritykset kantavat mainitulla tavalla vastuunsa, mikä on näkynyt myös sopimuspolitiikassa.

“Yritysystävällisyys”, tukien lisääminen ja verotuksen alentaminen eivät näytä saaneen yrityksiä lisäämään yhteiskuntavastuutaan, valitettavasti.

Suomi on hyväksynyt OECD:n toimintaohjeet kansainvälisille yrityksille. Ne sisältävät suosituksia vastuullisen liiketoiminnan harjoittamisesta ja kestävän kehityksen edistämisestä. Suomi on siis valtiona sitoutunut edistämään suositusten täytäntöönpanoa. Siksi on syytä olettaa, että toimitaan myös OECD:n ohjeiden mukaisesti. Kotimaisen omistuksen ja työllisyyden turvaamiseksi onkin perusteltua, että valtion omistus säilyy eräissä keskeisissä teollisuusyrityksissä.

Nyt olisi tarpeen luoda aktiivisen omistajapolitiikan pelisäännöt. Mahdollisimman hyvän taloudellisen ja yhteiskunnallisen kokonaistuloksen tulee tarkoittaa myös hyvää työllisyyttä ja jatkuvuutta yritysten ja niiden sijaintipaikkakuntien toiminnassa.

Omistajuuden periaatteita pohdittaessa ei pitäisi rajoittua vain nykyisiin yhtiöihin. Raaka-aineiden hinnannousu luo pohjan sille, että nyt olisi aika perustaa uusi kansallinen kaivosyhtiö. Tämä innovatiivinen, omiin luonnonvaroihimme perustuva kaivosyhtiö voisi kehittää toimintaa pitkäjänteisesti, kannattavasti, mutta myös työllisyyttä turvaavasti.

Stora Enson ja viimeksi myös Nokian Saksan Bochumin-tehtaan osalta on noussut vaatimus siitä, että yhteiskunnan tuet olisi maksettava takaisin, jos tuotanto lopetetaan äkillisesti. Nyt takaisinperimisajat ovat 3-5 vuotta. Tämä aika on aivan liian lyhyt. Sitä tulisikin pidentää nyt reilusti.

Ammattiyhdistysliikkeen puolestaan olisi luotava entistä tiiviimmin kansainvälisiä lakeja ja sanktioita yrityksille, jotka harjoittavat niin sanottua karavaanitaloutta. Ensimmäinen askel voisi olla juuri tukien täysimääräinen takaisinperiminen yrityksiltä, jotka etsivät vain halvinta mahdollista ratkaisua.

SAK:n selvityksen mukaan yhteiskuntavastuullinen toiminta on vähentynyt. Julkisuudessa esimerkiksi pankinjohtaja Björn Wahlroos on esittänyt, että yritysten ainoa vastuu rajoittuu talouden osa-alueeseen. Sen mukaisesti mahdollisimman suurten voittojen tuottaminen mahdollistaisi aina automaattisesti myös yhteiskunnallisen, ekologisen ja sosiaalisen vastuun kantamisen. Ajatusmallin mukaan on oikein, että yritykset tekevät ensin mahdollisimman paljon rahaa ja voittoa. Sen jälkeen omistajat katsovat, mitä siitä voitaisiin ohjata ympäristön ja ihmisten hyväksi. Tällainen näkökulma on vaarallisen kapea.

Yhteiskunnallisesti vastuutaan kantava yritys kiinnittää huomiota siihen, miten voitot on kerätty. Samoin se kiinnittää huomiota siihen, mikä vaikutus toiminnalla on ympäristöön, ihmisiin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Hyvin usein ajattelen puheita kuunnellessani ja lukiessani, että yhteiskuntavastuu on jotenkin yrityksen muusta toiminnasta irrallaan oleva alue, jolla muutama ihminen askartelee näön vuoksi. Tyypillisimmillään tämä merkitsee sitä, että yritys laittaa tietyn promilleosuuden myynnistä luonnonsuojeluun, syöpälapsille tai hylkeille. Muuten toiminta jatkuu entiseen malliin.

Olen kuitenkin varma siitä, että yhteiskuntavastuunsa oikein huomioon ottava yritys näkee vaikutukset muutaman vuoden ajanjaksolla hyvin selvästi. Pidän selvänä sitä, että kuluttajat käyttäytyvät tulevaisuudessa entistä tietoisemmin ja valitsevat mieluummin vastuunsa tuntevan yrityksen. Näin saattaa käydä myös työvoimalle.

Matti Huutola
SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja

Oletko samaa vai eri mieltä? Kommentoi kirjoitusta ja osallistu keskusteluun.